Datakeskukset Suomessa: Sähköjärjestelmän painolasti vai pelastaja?

Suomen suurin energiakysymys vuonna 2026 ei ole sähkön loppuminen, vaan se, kuinka ohjaamme datakeskusbuumia.

Datakeskukset herättävät suomalaisessa mediassa nyt enemmän keskustelua kuin mikään muu teollisuudenala. Keskustelun sävy viittaa nollasummapeliin: datakeskusten maalataan vievän kokonaan muiden teollisuuslaitosten sähkön ja nostavan kuluttajien sähkön hintaa.

Tämä ajattelu perustuu väärinkäsityksiin energiajärjestelmämme tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Tekoälyn, pilvipalveluiden ja datavetoisten liiketoimintamallien kasvu lisää datakeskuskapasiteetin tarvetta nopeasti. Suomi ja Eurooppa tarvitsevat lähivuosina moninkertaisen määrän datakeskuksia nykyiseen verrattuna, ja Suomi on niille erinomainen sijoittumiskohde etenkin viileän ilmaston, vakaan sähköjärjestelmän ja runsaan uusiutuvan energian ansiosta. Eurooppalaisten datakeskusten rinnalle Suomeen mahtuu myös muita kansainvälisiä toimijoita.

Investointiaalto datakeskuksiin voidaan toteuttaa seuraavien vuosikymmenien aikana tavalla, joka on kestävä suomalaisen sähköjärjestelmän, luonnon ja kansantalouden kannalta. Tämä vaatii suunnittelua ja yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten kesken.

Lähtökohta: Datakeskukset osana ratkaisua, eivät vain osana ongelmaa

Julkinen keskustelu datakeskuksista keskittyy usein huoleen sähkönkulutuksen räjähdysmäisestä kasvusta. Olennaisempi kysymys on kuitenkin se, millä ehdoilla datakeskuksia rakennetaan.

Oikein ohjattuna datakeskukset voivat samanaikaisesti

1. vahvistaa sähköjärjestelmän toimintakykyä (joustot ja tasapainotus),
2. kiihdyttää uusiutuvan energian tuotannon ja varastoinnin investointeja, sekä
3. tuoda Suomeen investointeja, työpaikkoja ja veropohjaa sekä suoraan että välillisesti.

Sähkön riittävyys: Haaste muodostuu huipputunneista ja joustosta

Sähköä Suomessa riittää. Meillä on uutta kulutusta odottamassa iso määrä valmiiksi luvitettuja uusiutuvan energian tuotantohankkeita. Kesällä 2025 Suomessa oli suunnitteilla olevia aurinkovoimaloita yli 26 000 megawatin edestä ja maatuulivoimaa yli kaksinkertainen määrä. Datakeskukset tuovat mukanaan myös paljon uutta sähköntuotantoa. Datakeskusten vaikutus sähköjärjestelmään riippuu ratkaisevasti siitä, kasvattavatko ne jäykkää peruskuormaa vai joustavaa kuormaa.

Parhaimmillaan datakeskukset voivat osallistua sähköjärjestelmän tasapainotukseen kulutusjoustolla, tarjoamalla reservejä markkinoille tai siirtymällä oman varavoiman käyttöön, mikä auttaa hallitsemaan niukkuustilanteita ja hintapiikkejä.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan datakeskuksiin liittyviä sähköverkkoliityntäkyselyjä on tullut erittäin suuri määrä: yli 50 000 megawattia. Fingridin kantaverkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo arvioi Ylelle, että näistä noin 10 % toteutuu – tarkoittaen noin 5 000 megawatin (5 GW) lisäkuormaa sähköverkolle. Vertailun vuoksi talven 2025–2026 kulutushuippu oli noin 15,5 gigawattia.

AFRY on toteuttanut datakeskusten sähkönkulutuksesta mallinnuksen, joka toteutettiin valtioneuvoston selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan tiekartan tueksi. Mallinnuksen skenaariossa, jossa datakeskusten teho vuonna 2030 on 2500 megawattia, jo 20 prosentin kysyntäjousto leikkaa hintapiikkejä ja tuottaa sähkön käyttäjille merkittävää hyötyä. Sähkön keskihinnan arvioidaan tällöin laskevan siten, että käyttäjille koituva hyöty olisi 125 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellä kuvatut jousto- ja tasapainotusvaatimukset olisi luontevaa kytkeä suoraan datakeskuksia koskevan tukijärjestelmän ehtoihin, jotta markkina ohjautuu niin kutsuttuihin korkean lisäarvon hankkeisiin.

Sähköverkon näkökulmasta datakeskuksen sijainti ratkaisee – oikea paikka vähentää pullonkauloja

Verkon kannalta keskeistä on, että suuret uudet kuormat sijoittuvat sähköverkon kannalta edullisiin paikkoihin, mieluiten lähelle tuotantoa. Tämä vähentää tarvetta rakentaa uutta siirtokapasiteettia ja voi nopeuttaa datakeskusten liittämistä verkkoon. Käytännön ohjauskeinoina korostuvat mukautuminen paikalliseen verkkokapasiteettiin, hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet sekä yhteistyö muun teollisuuden kanssa, esimerkiksi mahdollisuus rakentaa teollisuuspuistoihin synerginen yhteinen energiajärjestelmä.

Sijoittumisen ja liityntöjen ohjaus kannattaa tehdä ensisijaisesti tukiehtoihin sidottuna: näin vältetään pullonkauloja ja varmistetaan, että verkon vahvistamistarve ja kustannukset pysyvät hallittavina.

Datakeskusten taloudellinen hyöty yhteiskunnalle

Lähtötasona alla olevissa skenaarioissa käytetään vuoden 2025 Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n ja Suomen datakeskusyhdistys FDCA:n Rambollilla teettämän selvityksen keskeisiä vaikutusarvioita. Selvitys perustuu tiedossa oleviin investointeihin vuosina 2025–2030, pois lukien ICT-laitteet.

Lukuja on päivitetty vain yksinkertaisella, lineaarisella skaalauksella pohjautuen Fingridin asiantuntijan esittämään arvioon siitä, että noin 10 prosenttia, eli 5 gigawattia, liityntäkyselyistä toteutunee. Rambollin selvityksessä mallinnettiin noin 1,5 gigawatin skenaario; alla olevat luvut on lineaarisesti skaalattu 5 gigawattiin.

Päivitetty 5 GW -skenaario:

Huom.: Skaalaus olettaa vaikutusten kasvavan suhteessa kapasiteettiin. Todellisuudessa toteuma riippuu hankkeiden vaiheistuksesta, kotimaisuusasteesta, investointien rakenteesta sekä verotuksen ja sääntelyn yksityiskohdista.

Verotus ja tuki: Toivotut ehdot ja miksi niillä on merkitystä

Valmisteilla oleva ja heinäkuussa 2026 voimaan astuvaa datakeskusten korotettua sähköveroa kompensoiva tukijärjestelmä (esimerkiksi veronpalautus tai kohdennettu tuki) on keskeinen ohjauskeino. Sen avulla voidaan varmistaa, että Suomeen toteutuvat hankkeet ovat yhteiskunnalle aidosti hyödyllisiä – sekä sähköjärjestelmän että talouden näkökulmasta.

• Konesalien sähkön verotus siirtyy 1.7.2026 alemmasta sähköveroluokasta yleiseen veroluokkaan.

• Julkisuudessa on kuvattu myös valmistelua, jossa tukimallia on hahmoteltu määräaikaiseksi veronpalautustueksi, joka perustuisi datakeskuksessa kulutettuun sähköön ja jonka ehtoja täsmennetään (muun muassa rekisteröinti sekä hukkalämmön hyödyntäminen tai energiatehokkuus).

Toivottavat tukiehdot:

• Datakeskus osallistuu kysyntäjoustoon ja/tai reservimarkkinoille (ei pelkkä ‘jatkuva peruskuorma’).
• Sijoittuminen ja liittymät toteutetaan sähköverkon kannalta järkevästi (mielellään lähellä tuotantoa / pullonkauloja välttäen).
• Datakeskus tuo omaa kulutustaan vastaavan uuden sähkön tuotantokapasiteetin joko omana investointina tai PPA-sopimuksilla (Power Purchase Agreement eli pitkäaikainen sähkönostosopimus), jotka perustuvat tätä varten rakennettavaan uuteen tuotantoon.
• Datakeskus tuo omia energian varastointiratkaisuja sekä omia varavoimaratkaisuja.
• Energiatehokkuus ja hukkalämmön hyödyntäminen siellä missä se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.
• Rekisteröinti, tilannekuva ja turvallisuus-/riskienhallintavaatimukset.

Jotkin näistä periaatteista on esitetty jo kansallisessa datakeskusten tiekartassa, ja ne tarjoavat luontevan rungon myös tukijärjestelmän ehdoiksi. Lopullisessa tukijärjestelmän kriteeristössä valtiovarainministeriön tulee kuunnella energia-alan ammattilaisia oikeiden vaatimusten asettamiseksi.

Datakeskukset voivat kiihdyttää uusiutuvan energian tuotantoa

Datakeskukset eivät ole automaattisesti ongelma Suomen sähköjärjestelmälle — oikein ohjattuna ne voivat parantaa sähköjärjestelmän toimintaa ja edullisuutta tuomalla joustoja, tasapainotuskykyä sekä kiihdyttämällä uusiutuvaa energiantuotantoa. Samalla ne voivat tuoda Suomeen merkittäviä investointeja, työllisyyttä ja veropohjaa.

Olennaista on, että Suomeen valikoituvat datakeskushankkeet sopivat korkean lisäarvon malliin, johon kuuluu kysyntäjousto sekä varavoima, oikea sijainti verkossa, energiatehokkuus, hukkalämmön hyödyntäminen sekä datakeskuksen rinnalle rakentuva uusi sähköntuotantokapasiteetti ja energiavarastot.

Korkia kehittää datakeskushankkeita Suomessa sekä muissa toimintamaissaan. Datakeskusten ympärille rakentuva energiainfrastruktuuri suunnitellaan tukemaan sekä sähköjärjestelmää että datakeskuksen omia tarpeita. Kun tuotanto, varastointi ja kysyntäjousto suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksi, datakeskus voidaan liittää osaksi sähköjärjestelmään luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Kyse ei ole nollasummapelistä, vaan ratkaisusta, joka hyödyttää useita osapuolia: datakeskusta, energiajärjestelmää, sähkön käyttäjiä, sijoittumiskuntaa sekä kansantalouttamme.

KIRJOITTAJA

Martti Malmivirta

Co-Founder, Chairman of the Board​

+358 40 555 4720, ​martti.malmivirta@korkia.fi