Uusiutuva energia vahvistaa energiaomavaraisuutta ja turvallisuutta

Epävakaa maailmantilanne ja erityisesti Yhdysvaltojen helmikuussa 2026 alkanut hyökkäys Iraniin ovat nostaneet energiaturvallisuuden poliittisen keskustelun ytimeen. Sota ja Hormuzinsalmen kuljetusten keskeytyminen ovat jälleen kerran konkretisoineet, kuinka haavoittuvainen fossiilisiin polttoaineisiin nojaava energiajärjestelmämme on. Viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta kulkee Hormuzinsalmen kautta. Yksittäisen merireitin häiriöiden vaikutus öljyn ja kaasun hintoihin – ja sitä kautta Euroopan energiamarkkinoiden vakauteen – on välitön. Eurooppaan vaikutukset välittyvät ennen kaikkea kaasun, LNG:n ja sähkön hinnan kautta.

Energiapolitiikka on aina myös turvallisuuspolitiikkaa. Energiajärjestelmä, joka nojaa vahvasti tuontipolttoaineisiin ja pitkiin toimitusketjuihin, altistuu ulkoisille riskeille tavalla, jota on vaikea hallita poliittisin keinoin. Energiaomavaraisuus puolestaan luo edellytyksiä pitkäjänteiselle talous-, teollisuus- ja turvallisuuspoliittiselle suunnittelulle. 

Kustannuskysymyksestä strategiseksi valinnaksi

Uusiutuvan energian tukemisessa ei ole kyse ainoastaan arvovalinnasta tai ilmastopolitiikasta. Aurinko- ja maatuulivoima ovat globaalisti edullisimpia ja nopeimpia tapoja lisätä uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tämä erottaa ne monista vaihtoehtoisista energiainvestoinneista tilanteessa, jossa energian kysyntä kasvaa ja markkinaympäristö on epävakaa.

Kun fossiilisten polttoaineiden markkinoita leimaavat poliittiset riskit, hintapiikit ja toimitusvarmuuden heikkeneminen, uusiutuvan energian rooli kansallisen energiavarmuuden vahvistajana korostuu. Siksi Iranin sodan kaltaiset kriisitilanteet eivät muuta energiamurroksen suuntaa, vaan pikemminkin tukevat ja nopeuttavat sitä kohti uusiutuvampaa ja kestävämpää energiajärjestelmää.

Tässä muutoksessa on kyse ennen kaikkea energiajärjestelmästä ja sen rakenteesta – ei vielä sijoitussyklin tai pääoman allokoitumisen ja investointien analyysistä. Fossiilienergian hinnan ja saatavuuden epävarmuus tekee uusiutuvasta energiasta strategisen peruspilarin huoltovarmuudelle ja ennustettavuudelle riippumatta siitä, miten rahoitusmarkkinat lyhyellä aikavälillä reagoivat. 

Energiaturvallisuus, pääoma ja pitkä aikajänne

Geopoliittiset shokit tuovat energiamarkkinoille äkillisiä hintapiikkejä ja lisäävät epävarmuutta. Lyhyellä aikavälillä tämä näkyy investointipäätösten lykkääntymisenä, rahoituksen kallistumisena ja markkinoiden varovaisuutena. Pidemmällä tähtäimellä kriisit kuitenkin pakottavat energiajärjestelmää sopeutumaan ja uudelleenjärjestymään.

Kun riskitaso alkaa vakiintua, pääoma suuntaa uudelleen kohti kestävämpiä ja ennustettavampia kohteita. Pitkäjänteiset sijoitukset hakeutuvat hankkeisiin ja alustoihin, jotka tukevat samanaikaisesti energiaomavaraisuutta, teollista kilpailukykyä ja ilmastopolitiikan tavoitteita. Uusiutuvalla energialla on paikka tämän kokonaisuuden keskiössä: ei ideologisena valintana, vaan käytännöllisenä ratkaisuna muuttuneeseen riskiympäristöön.

Uusiutuvan energian hankkeet vastaavat aikamme haasteisiin yhdistämällä energiaturvallisuuden, toimitusvarmuuden ja pitkän aikavälin ennustettavuuden. Siksi uusiutuvan energian merkitys ei kriisien myötä heikkene, vaan kasvaa – hitaasti, mutta rakenteellisesti kestävällä tavalla. 

Energiaomavaraisuus ei ole vain energiakysymys, vaan keskeinen osa Euroopan taloudellista ja turvallisuuspoliittista resilienssiä.

KIRJOITTAJA

Martti Malmivirta

Co-Founder, Chairman of the Board​

+358 40 555 4720​ martti.malmivirta@korkia.fi