Avaimet Suomen vihreään tulevaisuuteen: Ilmastotoimien vaikutus ja mahdollisuudet

Kestävän kasvun saavuttamiseksi päästöjen kasvu on pysäytettävä ja siirryttävä kohti hiilinegatiivista kehitystä. Ilmaston lämpeneminen on suuri uhka, mutta sen pysäyttäminen tarjoaa myös valtavan mahdollisuuden, jonka hyödyntämiseen meidän on sitouduttava.

BlogiMinna Korkeaoja7.6.2024

Kestävän kasvun saavuttamiseksi päästöjen kasvu on pysäytettävä ja siirryttävä kohti hiilinegatiivista kehitystä. Ilmaston lämpeneminen on suuri uhka, mutta sen pysäyttäminen tarjoaa myös valtavan mahdollisuuden, jonka hyödyntämiseen meidän on sitouduttava.

Ilmaston lämpeneminen ja päästöjen kasvu eivät ole kadonneet minnekään, vaikka konkreettiset kriisit ovat saattaneet viedä huomion hetkeksi muualle. Globaali talouskasvu vaatii yhä enemmän energiaa, ja samalla energiantuotannon CO2-päästöt kasvavat, kun fossiiliset polttoaineet ovat edelleen merkittävässä roolissa päästöttömän tuotannon rinnalla. Tämän seurauksena ilmaston lämpeneminen jatkuu. Kestävän kasvun saavuttamiseksi päästöjen kasvu on pysäytettävä ja siirryttävä kohti hiilinegatiivista kehitystä.

Mikä merkitys yksittäisellä suomalaisella yrityksellä tai jopa koko kansakunnalla on ilmaston lämpenemisen pysäyttämisessä ja päästöjen vähentämisessä?

Suomessa sähköntuotanto alkaa olla lähes päästötöntä ja lämmitys tulee kovaa vauhtia perässä. Samalla kun hiilijalanjälkemme pienenee, ilmastokädenjälkemme kasvaa. Suomi ja suomalaiset yritykset ovat 10–15 vuotta edellä monia muita maita kehityksessä ja meillä on mahdollisuus auttaa muita maita toteuttamaan samoja toimenpiteitä, joita olemme jo toteuttaneet. Olemme monella tavalla edelläkävijöitä ja Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Euroopan kanssa on selkeästi kokoaan suurempi toimija globaalissa ilmastokamppailussa.

Ilmaston lämpeneminen on suuri uhka, mutta sen pysäyttäminen tarjoaa myös valtavan mahdollisuuden, jonka hyödyntämiseen meidän on sitouduttava.

Voittava tiekartta Euroopan vihreään tulevaisuuteen

Euroopan vihreään tulevaisuuteen tarvitaan selkeä ja pitkäjänteinen tiekartta. Pohdittavia näkökulmia on paljon, kuten kumpi tulee ensin: tarjonta ja tuotanto vai kysyntä ja kulutus. Haastava taloustilanne pakottaa pohtimaan rahoittajien, sijoittajien ja investoijien riskinottohalua ja -kykyä. Entä milloin korot viimein lähtevät laskuun?

Myös poliittinen toimintaympäristö, lupaprosessit ja regulaatio ovat ratkaisevassa asemassa. Onko Suomeen ja Eurooppaan mahdollista luoda sellainen tahtotila, että päätökset eivät muutu yli yön tai vähintään joka neljäs vuosi. Energia- ja muiden teollisten investointien aikahorisontti on huomattavasti vaalikausia pidempi; energia-alalla on perinteisesti puhuttu kvartaalista, joka on 25 vuotta.

On elintärkeää, että luomme vakaat ja ennustettavat olosuhteet pitkäjänteisille investoinneille ja kehitykselle. Vihreä siirtymä ei ole vain ympäristöteko, vaan myös taloudellinen välttämättömyys ja mahdollisuus, joka meidän on hyödynnettävä tulevaisuuden turvaamiseksi.

KIRJOITTAJA