BlogiPauli Mäenpää​16.11.2026

tuulivoima datakeskukset

Datakeskusinvestoinnit ovat Suomelle mahdollisuus, jota ei pidä hukata

Tekoälyn ja sähköistymisen murros tarjoaa Suomelle tilaisuuden, joka ei toistu joka vuosikymmen. Ennakoitava sijoitusympäristö on yksi tärkeimmistä kilpailueduistamme, Korkian toimitusjohtaja Pauli Mäenpää toteaa.

Olen tänä syksynä tavannut sijoittajia eri puolilla maailmaa. Viesti on ollut yllättävän yhtenäinen: Suomesta on tullut yksi Euroopan kiinnostavimmista sijoitusmarkkinoista. Tekoälyn kasvu, datakeskukset ja niiden tarvitsema energia ovat nostaneet Suomen uuteen asemaan.

Kotimaassa keskustelu kulkee toiseen suuntaan. Datakeskusten pelätään vievän sähkön, nostavan sen hintaa ja kuormittavan luontoa. Huolet ovat aiheellisia. Muhoksen ja Kajaanin tapaukset muistuttavat, ettei ympäristövaatimuksista voida tinkiä kiireen vuoksi. Yksittäisistä virheistä ei kuitenkaan tule tehdä koko toimialaa koskevia johtopäätöksiä. Muuten vaarana on, että samalla kun muu maailma näkee Suomessa mahdollisuuden, me itse näemme vain kasan ongelmia.

Panokset ovat suuret. VTT arvioi, että datakeskukset voisivat tuoda Suomeen 16,5–32 miljardin euron investoinnit vuosina 2027–2030 sekä tuhansia pysyviä työpaikkoja. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä investointien ympärille voidaan rakentaa: energiantuotantoa ja -varastointia, suomalaisia toimittajia ja osaamista sekä tekoälyyn perustuvaa uutta liiketoimintaa.

Entä sähkö? Huolta sähkön riittävyydestä ei pidä vähätellä: saman selvityksen mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta voi nousta vuoteen 2030 mennessä 12–19 prosenttiin. Sähkön määrä ei kuitenkaan ole vakio, saati sitten sen hinta. 

Suomen sähkö on tällä hetkellä Euroopan halvimpia, mutta halpa sähkö ei ole luonnonlaki. Nykyinen, ajoittain nollaan painuva hintataso ei ole kestävä, ja siksi uutta tuotantoa jää rakentamatta. Halpa sähkö on kuin nollakorko: mukavaa niin kauan kuin sitä kestää, mutta sen varaan ei voi rakentaa. Uutta tuuli- ja aurinkovoimaa, akkuvarastoja tai ydinvoimaa syntyy vain, jos sähkölle on pitkäaikainen ostaja hintaan, joka on jonkin verran nykyistä korkeampi. 

Suomessa on tuhansia megawatteja luvitettuja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita, jotka odottavat juuri tällaista kysyntää. Datakeskukset lisäävät kysyntää, ja voivat samalla tehdä uusista tuotantoinvestoinneista rahoituskelpoisia. Googlen ja Fortumin 22 vuoden sähkönostosopimus on tästä hyvä esimerkki. 

Pelkkä uusi tuotanto ei kuitenkaan riitä. Datakeskusten on oltava osa sähköjärjestelmää, ja hyötyjen on näyttävä myös paikallisesti.

Suomen ei pidä tavoitella mahdollisimman montaa datakeskusta vaan mahdollisimman hyviä investointeja. Samalla on vaalittava yhtä tärkeimmistä kilpailueduistamme: ennakoitavaa sijoitusympäristöä. Kansainvälinen pääoma liikkuu sinne, missä edellytykset investoinneille ovat parhaat. Jos Suomen linja näyttäytyy epävarmana, investoinnit voivat päätyä muualle.

Kansallisesta datakeskusten tiekartasta tarvitaan vaalikaudet ylittävä toimeenpano-ohjelma.

  1. Ehdot etukäteen: Etusija sähköverkkoon kuuluu hankkeille, jotka joustavat, investoivat varastointiin ja uuteen tuotantoon, sekä hyödyntävät hukkalämpöä.
  2. Nopeat luvat ja riittävän tiukat arvioinnit: Sujuva prosessi, ei oikoteitä.
  3. Hyödyt näkyviin paikallisesti: Kiinteistöveroina, hukkalämpönä ja paikallisina hankintoina.
  4. Ekosysteemi palvelinsalien ympärille: Osaaminen, tekoälyn hyödyntäminen ja suomalaiset toimittajat.
  5. Sitoumus ennustettavuuteen: Ehdot on kerrottava etukäteen.

Tekoälyn ja sähköistymisen murros tarjoaa Suomelle tilaisuuden, joka ei toistu joka vuosikymmen. Jos toimimme nyt viisaasti, emme saa vain datakeskuksia. Voimme rakentaa niiden ympärille energia-, teknologia- ja osaamiskeskittymän, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.

Korjataan virheet, mutta ei heitetä tätä Suomi Oy:n vuosisadan mahdollisuutta hukkaan. 

KIRJOITTAJA