Miksi akkuvarastoihin kannattaa sijoittaa? Opit Suomesta, Italiasta ja Chilestä

Akkuvarastot (Battery Energy Storage System, BESS) ovat nousseet muutamassa vuodessa yhdeksi sähköjärjestelmän välttämättömistä rakennuspalikoista. Akkuvarastoja tarvitaan nyt kaikkialla, missä energiajärjestelmä sähköistyy ja uusiutuvan energian osuus sähköverkossa kasvaa – käytännössä siis miltei kaikilla markkinoilla Etelä-Amerikasta Pohjoismaihin.

Akkuvarastoihin sijoittamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellinen: kysyntä kasvaa nopeasti, teknologia on kypsynyt vauhdilla ja markkinat eri puolilla maailmaa avautuvat eri tahtiin.

Akkuvarastoja tarvitaan nyt kaikkialla

Akkuvarasto ei ole pelkkä energiavarasto. Energian varastointiratkaisut auttavat kohtauttamaan kulutusta ja tuotantoa, ratkaisemaan verkon pullonkauloja, tasapainottamaan verkkoa ja tarjoamaan vara- ja säätövoimaa. Niiden avulla voidaan parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja reagoida nopeasti sähkön kulutuksen muutoksiin.

Tarve akkuvarastoille syntyy kahdesta suunnasta samanaikaisesti. Aurinko- ja tuulivoiman merkittävä kasvu on synnyttänyt tarpeen sääriippuvaisen, ailahtelevan energiantuotannon tasapainottamiselle. Tällä hetkellä suunnitteilla olevien aurinkovoimaloiden yhteyteen rakennetaan yhä useammin myös akkuvarasto tasapainottamaan tuotantoa (co-located BESS).

Samanaikaisesti liikenteen ja teollisuuden sähköistymisen kaltaiset rakenteelliset muutokset sekä esimerkiksi datakeskusten rakentaminen kasvattavat sähkön kysyntää ripeällä tahdilla. Datakeskusten aiheuttamat muutokset sähköjärjestelmälle herättävät parhaillaan paljon kysymyksiä myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Akkuvarastot ovatkin yksi kriittinen osa datakeskusten ympärille rakentuvan ekosysteemiä, jonka avulla tulevaisuuden sähköjärjestelmä voidaan turvata myös kysynnän moninkertaistuessa.

Mistä akkuvaraston tuotto syntyy?

Vaikka akkuvarastoja tarvitaan kaikkialla, kaikkialla akkuvarasto ei ole kannattava tai houkutteleva sijoitus. Liiketoimintaa akkuvarastoista voidaan toteuttaa joko arbitraasilla, reservimarkkinalla tai tuotannonsiirrolla – tai parhaassa tapauksessa kaikilla näistä. Arbitraasissa akkuvarasto ostaa sähköä halvan hinnan aikaan ja myy sitä kalliimmalla, reservimarkkinassa akkuvarasto myy verkon tasapainotuskykyä kantaverkkoyhtiölle, ja tuotannonsiirrossa esimerkiksi päivällä tuotettua aurinkosähköä varastoidaan illan kulutushuippuun.

Sijoituspäätökseen vaikuttaa joukko tekijöitä, jotka voidaan tiivistää kolmeen kokonaisuuteen.

Markkina ja regulaatio. Paikallisen markkinan tilanne ja regulaatio vaikuttavat laajasti akkuvarastojen kannattavuuteen. Vaihtelu on suurta esimerkiksi sen suhteen millä tavoilla liiketoiminnan toteuttaminen on sallittua, kuinka akkuvarastojen luvitusprosessi toimii tai kuinka läpinäkyvää ja ennakoitavaa maan hallinto on. Kannattavuutta arvioitaessa huomio kiinnittyy erityisesti siihen, kuinka suuri osa tuotoista perustuu reguloituihin, ”taattuihin” tulovirtoihin ja kuinka suuri osa taas muihin markkinaehtoisiin tuloihin.

Tulevaisuuden ennakointi. Koska akkuvarastomarkkina kehittyy parhaillaan kiihtyvällä vauhdilla, nykyhetken markkinatilannetta enemmän huomio on syytä kiinnittää tulevaan. Markkinan hintavolatiliteettia, kapasiteettitarpeen kehitystä ja regulaatiomuutoksia voidaan pyrkiä ennakoimaan.

Hankekehityksen kannattavuus. Lopulta jokainen hanke on punnittava omilla ansioillaan, ja kysyntää tuotteelle sen valmistumisen ajankohtana on arvioitava paitsi markkinan, myös tarkemman tilannekuvan mukaan. Akkuvarastojen hankekehitykseen sijoitettu alkuvaiheen hankekehityspääoma tavoittelee tyypillisesti vähintään 3–4-kertaista tuottoa, valitusta riskitasosta riippuen.

Globaali akkuvarastomarkkina koostuu kymmenistä erilaisista markkinoista, joista kukin elää omaa kehitysvaihettaan. Alla muutama esimerkki kolmesta hyvin erilaisessa vaiheessa olevasta akkuvarastomarkkinasta:

Suomi: Kehittynyt ja kasvava akkuvarastomarkkina

Markkinan vaihe. Globaalisti vertailtuna Suomen akkuvarastomarkkina on varsin kehittynyt ja pitkälle viety. Fingridin arvioiden mukaan Suomen sähkönkulutus jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä, mikä pitää kasvunäkymät vahvoina. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvu ylläpitää ja lisää sähkön hintavaihtelua ja luo kannattavan toimintaympäristön akkuvarastoinnille ja energiainvestoinneille. Regulaatio energian varastoinnin suhteen on salliva ja mahdollistava, mikä tukee markkinan jatkokehitystä.

Tulovirrat. Suomalaisen akkumarkkinan vahvuus on tulokomponenttien laaja kirjo. Akkuvarastot tarjoavat palveluita reservimarkkinalle ja hyödyntävät arbitraasimahdollisuuksia vuorokausimarkkinoilla (day-ahead) ja päivänsisäisillä markkinoilla (intra-day).

Erityispiirre. Korkea sähkön hintavolatiliteetti, jota tuuli- ja aurinkovoiman kasvu ylläpitää, tekee Suomesta erityisen vahvan arbitraasimarkkinan.

Italia: Kehitystä vahvalla kasvunäkymällä

Markkinan vaihe. Italiassa uusiutuvan energian voimakas kasvu lisää varastointiratkaisujen tarvetta nopeasti ja erityisesti suurille varastointilaitoksille ennakoidaan voimakasta kasvua vuosina 2026–2027. Mahdollisuudet hyville tuotoille säätö- ja kuormanhallintapalveluista kasvavat lähivuosina.

Tulovirrat. Tulovirtojen kokonaisuus on toistaiseksi kapea. Käytössä on lähinnä kapasiteettimarkkina, ja arbitraasi- sekä reservimarkkinat ovat vasta kehityksensä alkuvaiheessa.

Erityispiirre. Tarve varastointiratkaisuille kasvaa nopeasti, ja kasvava ero sähkön hinnoissa kulutushuippujen ja ylituotannon välillä luo erinomaiset edellytykset arbitraasituotoille markkinan kypsyessä.

Mahdollisuudet hyville tuotoille säätö- ja kuormanhallintapalveluista kasvavat lähivuosina. Aikaisin liikkuvat sijoittajat pääsevät asemoitumaan ennen markkinan kypsymistä.

Chile: Kuuma ja puolikypsä BESS-markkina

Markkinan vaihe. Chilen markkinan dynamiikkaa kuvaa hyvin se, että kansallisesti asetettu 2 gigawatin varastointitavoite saavutettiin jo alkuvuonna 2026, noin neljä vuotta etuajassa. Parhaillaan rakenteilla on jo yli 6 GW akkuvarastoja.

Niin kutsutun solmupohjaisen hinnoittelujärjestelmän vuoksi akkuvaraston sijainti on Chilessä ratkaiseva tärkeä tekijä. Aurinkovoimavaltaisessa pohjoisessa sähköä tuotetaan ajoittain enemmän kuin verkko ehtii siirtää, kun taas Keski-Chilen kulutuskeskuksissa hinnat ovat korkeammat. Hyvin sijoitettu akkuvarasto hyötyy juuri tästä hintaerosta.

Tulovirrat. Arbitraasi- ja kapasiteettimarkkinat ovat jo olemassa, ja akkuvarastojärjestelmiä koskeva reservimarkkina (SSCC) on virallistumassa vuoden 2026 aikana.

Erityispiirre. Chilen kehityspolku poikkeaa monista muista markkinoista globaalisti: tällä hetkellä verkko-operaattorit investoivat akkuihin ja vuokraavat ne takaisin energiantuottajille. Esimerkiksi siirtoverkkoyhtiö Transelec rakentaa ja ylläpitää 105 megawatin akkuvarastoa niin sanotulla BOOT-mallilla (build-own-operate-transfer): yhtiö omistaa ja käyttää varastoa 20 vuotta, minkä jälkeen se siirretään tuottajalle. Tällainen verkko-operaattoreiden rooli avaa erilaisia liiketoimintamalleja kuin perinteinen omistajuus.

Yhteistä näille hyvin erilaisille markkinoille on suunta: kysyntä kasvaa, regulaatio kehittyy ja tuottomahdollisuudet monipuolistuvat. Eniten hyötyvät ne sijoittajat, jotka tunnistavat markkinan kehitysvaiheen ja asemoituvat ajoissa.

Tiimimme Korkialla seuraa aktiivisesti akkuvarastomarkkinoiden kasvua maailmalla. Kehitämme tällä hetkellä akkuvarastohankkeita kahdeksassa maassa, mukaan lukien Suomen, Italian ja Chilen.

KIRJOITTAJA

Mikko Kantero​

Executive Vice President, Growth & Development