Sopimuksiin perustuvat tuotot ovat ratkaisu vihreän siirtymän rahoituksen haasteisiin  

Meneillään olevan vihreän siirtymän energiamurros aiheuttaa muutosvaiheessa luonnollisesti kohonnutta epävarmuutta. Ratkaisut löytyvät silloin rakenteista – ei ennusteista. Kun hinnat, sääntely ja teknologia elävät omaa sykliään, sopimukset tarjoavat rahoittajalle selkänojan uudenlaisia riskejä varten. 

Tämä kirjoitus on jälkimmäinen kahdesta blogista, ja jatkaa analyysiä energiamurroksen rahoituksen muutoksesta. Ensimmäinen osa käsitteli markkinan epävarmuutta rahoituksen näkökulmasta ja miten energiamurros haastaa perinteisiä rahoittajia. Lue blogi täältä: Energiamarkkinan murros pakottaa rahoituksen uuteen aikaan.

Sopimukset uuden ajan energiarahoituksen ratkaisuina 

Miten perinteiset suuret kansainväliset energiarahoittajat vastaavat, kun tuttua ja turvallista ei ole enää juuri tarjolla? Yleisluonteinen vastaus on ”contracted revenues” eli sopimuksiin perustuvat tuotot, joissa tulevat kassavirrat perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin luotettavien vastapuolien kanssa.  

Pitkäaikaiset sähkönostosopimukset (PPA:t) ja tolling-sopimukset ovat esimerkkejä siitä, miten hankkeista pystytään tekemään ”pankitettavia” (bankable), eli sellaisia, jotka sopivat perinteisten rahoittajien sapluunaan.  

PPA-sopimukset 

Pitkäaikaiset sähkönostosopimukset, niin sanotut PPA-sopimukset (Power Purchase Agreement), ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi varmistaa tulevaisuuden kassavirta useiksi vuosiksi.  

Esimerkiksi kun aurinkovoimalan omistaja sopii myyvänsä tulevan tuotantonsa kiinteään hintaan 15 vuoden ajaksi sähkön ostajalle (offtaker), rahoittaja saa riittävän varmuuden tuleville kassavirroille ja rahoitusta on mahdollista saada hyvin ehdoin.

Tyypilliset kaksi vaihtoehtoa PPA-sopimuksissa on Baseload PPA ja Pay-as-produced -mallit. Ensimmäisessä myyjä takaa ostajalle tietyn tuotantomäärän sähköä tietyllä aikavälillä kun taas jälkimmäisessä sitoudutaan myydään esimerkiksi kaikki tuotettu sähkö ilman vastuuta vähimmäismäärästä. Suosiota ovat kasvattamassa myös hybridi-PPA:t. Näissä sopimuksissa PPA tehdään hybridilaitokselle, jossa samassa liitynnässä on esimerkiksi aurinkovoimatuotanto ja akkuvarastointi. Tällöin tuotantoprofiilia ja PPA:ta saadaan optimoitua varastointimahdollisuuden myötä. 

Rahoittajan kannalta PPA:sta tekee houkuttelevan se, että kassavirrat eivät perustu sähkönhinnan tulevaisuuden ennusteisiin vaan ennalta sovittuun kiinteään hintaan. 

Tolling-sopimukset 

Tolling-sopimukset, joita on perinteisesti käytetty kaasuvoimaloiden yhteydessä, ovat nyt selkeästi yleistymässä akkuvarastojen osalta. Perusidea on yksinkertainen: akkuvaraston kapasiteettia vuokrataan toiselle toimijalle joko osittain tai kokonaan. 

Omistajan näkökulmasta tyypillinen malli on kiinteä lattiahinta vuokratusta kapasiteetista sekä mahdollinen osuus lisätuotoista lattiatason ylittävästä osuudesta. Näin volatiilista kassavirrasta saadaan tasaisempi ja myös useammaksi vuodeksi ennustettava.  

Rahoituksen kannalta jälleen on saavutettu tilanne, jossa kassavirta on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen ja hankkeelle voidaan saada rahoitus hyvillä ehdoilla.  

Markkinan muutos vaatii uudenlaista osaamista ja ymmärrystä 

Ratkaisuja siis löytyy – ja uusia varmasti tulee. Tuoreimpia on esimerkiksi joustokapasiteetin hankintasopimukset eli FPA:t (Flexibility Purchase Agreement). Kysymys on enemmän siitä, kuinka nopeasti eri markkinatoimijat, ja erityisesti rahoittajat, pystyvät mukautumaan uusiin tilanteisiin ja uusiin ratkaisuihin. Riskit voidaan tyypillisesti ratkaista hinnoittelemalla ne. Ongelmana on, että jos muuttuvaa markkinaa ei ymmärretä, niin silloin riskejäkään ei voida edes hinnoittelemalla ratkaista. 

Avainasemassa on riittävä ymmärrys markkinadynamiikasta, kaupallisista näkökulmista ja teknologioista. Kun tämän kokonaisuuden onnistuu vielä paketoimaan sopimuksen muotoon, niin alkaa syntyä uudenlaisia ratkaisuja rahoitukseen. 

Tässä aiempaa tärkeämmässä roolissa ovat osaavat juristit, joilta vaaditaan onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi yhä enemmän pelisilmää, kaupallista ymmärrystä ja insinööritaitoja, jotta eri osapuolten intressit ja riskijako saadaan kohtaamaan tarkoituksenmukaisesti. 

KIRJOITTAJA

Toni Perätalo​ ​

Director, Fund Management