Aurinkovoimalle on tilaa sekä Suomessa että Kreikassa – Suomen luvitusprosessit ovat Kreikkaan verrattuna suoraviivaisia

Tapaustutkimus | 21.3.2023

Suomen luvitusprosesseja kritisoidaan usein hitaudesta, mutta Kreikkaan verrattuna Suomen prosessit ovat nopeita ja pitkälle digitalisoituja. Suomessa koko hankekehitysprosessin voi saada läpi jopa alle vuodessa. Kreikassa prosessi kestää noin kaksi vuotta. Molemmissa maissa on joka tapauksessa tilaa uusille aurinkohankkeille.

Sekä Suomessa että Kreikassa odotetaan merkittävää uusiutuvien energialähteiden kasvua vuoteen 2030 mennessä. Suomessa kehitys riippuu pitkälti siitä, miten kysyntä ja sähköistyminen etenevät. Vastaavasti Kreikassa sähköntuotannon päästöttömyys on suurin muutoksen ajuri, sillä maassa pyritään pääsemään eroon kivihiilen ja kaasun käytöstä.

Kreikassa hankekehitysprosessit kestävät kauemmin kuin Suomessa ja toimiminen on hieman työläämpää. Paikallisilla kumppaneillamme on kuitenkin hyvät olemassa olevat verkostot ja luotettava maine, mikä helpottaa hankekehityksen etenemistä. Vierailimme lokakuussa tutustumassa Kreetan ja Manner-Kreikan aurinkovoimahankkeisiin ja paikallisiin kumppaneihimme.

Historialliset alueet ja vanhanaikaiset toimintatavat hidastavat luvitusprosesseja Kreikassa
Suomessa maa-alueiden vuokraus on suoraviivaista ja digitalisoitua, kun taas Kreikassa maanvaraussopimusten varmistus on tehtävä notaarilla ja omistuksen varmistus ulkopuolisen lakitoimiston avulla. Tarkastuksessa varmistetaan, että maat ovat todella kyseisten henkilöiden omistuksessa.

Kreikassa jokaiseen hankkeeseen vaaditaan myös YVA-selvitys. Ennen YVA-selvityksen aloittamista maassa on saatava niin sanottu tuottajan todistus Energiaviranomaiselta. Luvitusprosessissa vastapuolina on jopa kahdeksan eri viranomaista, kuten metsä- ja antiikkiviranomaiset, sillä maassa on paljon tärkeitä historiallisia alueita. Vastaavasti Suomessa luvitusprosessi on kuntavetoinen ja YVA-velvollisuus on tapauskohtainen, mikä nopeuttaa luvitusta.

Myös verkkoliitäntäprosessi sujuu Suomessa nopeammin kuin Kreikassa, sillä prosessin voi aloittaa jo luvituksen aikana. Kreikassa verkkoliitäntäprosessin aloitus on mahdollista vasta sitten, kun YVA on valmistunut.

Vaikka projektikehityksen vaiheet ovat samat sekä Suomessa että Kreikassa, toimintatavoissa on monia eroavaisuuksia. Varmaa on kuitenkin se, että uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkovoiman, merkitys kasvaa molemmissa maissa – huolimatta luvituksen etenemisnopeudesta.