Energiakriisi kärjistymässä

Tapaustutkimus | 6.9.2022

Maailmantalous on lipsumassa taantumaan tulevana talvena samalla kun inflaatio jatkuu ylikorkeana. Energiahintojen raju nousu ylläpitää inflaatiota ja leikkaa ostovoimaa etenkin Euroopassa. Julkinen velka on yhä ripeässä kasvussa rajoittaen myös valtioiden energiatukitoimien mittakaavaa. Keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä loppuvuonna. Osakemarkkinoilla epävarmuus jatkuu. Yritysten tulosennusteet ovat laskussa. Tämä yhdistettynä nousevaan korkotasoon uhkaa aiheuttaa lisää pehmeyttä osakemarkkinoilla.

Globaali taloustaantuma on nurkan takana

Kyselytutkimukset ennakoivat, että maailmantalouden kasvu hidastuu syksyn kuluessa. Palvelujen ja teollisuuden yhdistetyt ostopäälliköiden komposiitti-indeksit (S&P Global) ennakoivat, että Yhdysvaltojen, euroalueen sekä Kiinan talouksien kasvu on syksyn aikana lähellä nollaa. Sitkeä inflaatiopiikki on syönyt ostovoimaa ja nostanut kulurakenteita sekä heikentänyt yritysten ja kuluttajien luottamusta.

Inflaatiopaineet ovat olleet odotuksia sitkeämpiä ja kovempia. Globaalisti yritysten kustannuspaineet ja tuotantoketjuongelmat ovat kuitenkin hellittäneet pahimmilta tasoiltaan kyselyjen mukaan. Luottamus tulevaisuuteen on sen sijaan pysynyt alavireisenä. Euroopan energiakriisi on syvenemässä samalla kun Kiinan yltiötiukka koronalinja näyttää jatkuvan. Rahoitusolosuhteet ovat tiukentuneet tuntuvasti, mikä on painanut asuntomarkkinoita ja investointeja Yhdysvalloissa. Myös Euroopassa on merkkejä tästä.

Vaikuttaa edelleen vahvasti siltä, että länsimaiden taloudet tulevat kokonaisuutena ajautumaan taantumaan viimeistään ensi talven aikana.

Yhdysvaltain talous näyttäisi pinnistelevän vielä lievästi plussan puolella vuoden kolmannella neljänneksellä heikon alkuvuoden jälkeen. Myös pidemmän historian omaavat ISM-ostopäällikkökyselyt ovat positiivisempia kasvunäkymien suhteen kuin monet muut kyselyt. Tulevaisuuden kasvupelot ovat kuitenkin nousseet selvästi. Maan työllisyyden todennäköinen heikentyminen loppuvuoden ja ensi vuoden alun aikana heikentänee keskeistä kulutuskysyntää. Euroalue näyttää seuraavan hiipuvaa globaalia kasvujanaa viiveellä perässä. Euroopan talouden heikkeneminen on keräämässä vauhtia rohkaisevan alkuvuoden jälkeen. Talousluottamus on heikentynyt jyrkästi. Paheneva energiakriisi ja korkojen nousu varsinkin haavoittuvilla reuna-alueilla ovat ilmeisiä riskejä talouskasvun jatkumiselle. Kiinassa talouden epätasapainot ja tiukka koronalinja vaikeuttavat ensi vuodelle ennustettua elpymistä. Kiinan toistaiseksi ilmoittamat elvytystoimet vaikuttavat vaatimattomilta.

On edelleen todennäköistä, että edessä oleva globaali taantuma on lyhytkestoinen (kaksi – kolme kvartaalia) ja vakavuudeltaan lievä. Jos talouspolitiikan toimijat kuitenkin epäonnistuvat toimissaan taltuttaa inflaatiota ja inflaatio-odotuksia, niin kasvunotkahdus voi selvästi pahentua. Nopea julkinen velkaantuminen poikkeustilanteen varjolla on jatkuessaan pitkän päälle inflaatiota ruokkivaa ja luottamusta rapauttavaa. Se kaventaa myös keskuspankkien liikkumatilaa ja vaikeuttaa inflaationtorjuntaa rahapolitiikalla.

Kuluttajahintainflaation kestävä maltillistuminen lähes 10 % vuositasolta antaa edelleen odottaa itseään. On todennäköistä, että inflaatio Yhdysvalloissa on lähellä lakipistettään. Euroopassa sähkön hinnan raju nousu näkyy viiveellä ja ylläpitää korkeita kustannuspaineita. Ylikorkea inflaatio länsimaissa alkaa ennusteiden mukaan kunnolla taittua vasta vuoden 2023 aikana. Tarjontapuolen aiheuttamat pullonkaulat eivät ole väistymässä nopeasti. Kompensaatiovaatimuksiin nojaava palkkavetoinen kustannuskierre on riski euroalueella. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden tiukkuus alkaa asteittain hellittämään ensi vuoden alussa.

Rahapolitiikan tiukentuminen, ja siitä seuraava rahoitusolosuhteiden kiristyminen, on merkittävä talouskasvua hidastava tekijä siirryttäessä ensi vuotta kohti. Pitkät reaalikorot ovat silti edelleen nollassa tai pakkasella, joten kiristyminen on ollut hallittua.

Markkinat arvioivat, että Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko nousee noin 4 % tasolle vuoden loppuun mennessä. Ohjauskorko on nyt heinäkuun kiristyksen jälkeen niin sanotulla neutraalilla tasolla eli noin 2,5 prosentissa. Syykuussa on luvassa 75 korkopisteen nosto ohjauskorkoon. Keskuspankki tullee kuitenkin hidastamaan koronnostovauhtia loppuvuonna talousvaikutusten arvioimiseksi. Tämä edellyttää sitä, että inflaatio sekä työmarkkinakehitys alkavat asteittain maltillistua tavoitteiden mukaan.

Euroalueella keskuspankki EKP nostanee repokorkoaan syyskuussa heikosta inflaatiotilanteesta johtuen 50-75 korkopisteellä. Markkinat odottavat, että korko nousee edelleen tämän jälkeen loppuvuonna ja ensi vuoden aikana. Korkotason nousu näyttäisi kuitenkin olevan syyskuun jälkeen enemmän asteittaista, jos inflaatio alkaa hidastumaan odotetusti.

Yritysten tulosennusteet laskussa

Yritysten parantunut hinnoitteluvoima on tukenut niiden tuloskuntoa. Globaalisti kuluvan vuoden tulosennusteet ovat laskeneet lievästi viimeisen kuukauden aikana. Osakeanalyytikot arvioivat, että MSCI AC World -osakeindeksin yritysten tulokset kasvavat noin +11 % vuonna 2022 ja +6 % vuonna 2023. Ennustettua tuloskasvua vuonna 2022 vetää Eurooppa, mutta vuonna 2023 Euroopan kasvun ennustetaan tyssäävän. Raaka-ainetoimialojen tulosten ennustetaan laskevan globaalisti ensi vuonna. Etenkin vuoden 2023 tulosennusteet ovat silti näillä näkymin liian korkeat suhteessa talousnäkymiin.

Yhdysvalloissa analyytikot ennustavat vuoden 2022 toiselle puoliskolle +5-6 % tuloskasvua edellisvuodesta sekä nollan tienoilla olevaa muutosta ilman energiasektoria. Euroopassa yritystulokset kasvavat ennusteiden mukaan vielä selvästi edellisvuodesta vuoden toisella puoliskolla (+29 % Q3:llä ja +17 % Q4:lla). Eurooppaan ennustetaan lievää tulostaantumaa alkuvuonna (-3 % Q1:llä ja -9 % Q2:lla). Yhdysvaltoihin ennakoidaan sen sijaan +8 % tuloskasvua Q1:llä ja +6 % Q2:lla. Ilman energiaa vastaavat kasvuennusteet ovat +6 % sekä +11 %.

Osakemarkkinoilla takapakkia elokuussa

Koronnosto-odotusten vahvistuminen ja siitä seurannut pitkien markkinakorkojen nousu oli hallitseva markkinateema elokuussa. Saksan 10 vuoden valtionlainakorko nousi kuukauden aikana peräti 0,77 prosenttiyksikköä ja Yhdysvalloissakin nousua kirjattiin 0,53 prosenttiyksikköä. Euroalueen valtionlainaindeksi tuotti -5,1 % ja korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat -4,2 % elokuussa.

Elokuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi laski euroissa mitattuna -2,3 %. Dollarin vahvistuminen pehmensi laskua. Vastuulliset yritykset tuottivat runsaan prosenttiyksikön heikommin kuin laaja markkina ja laatuyritykset vielä tätäkin heikommin. Pienyhtiöt kehittyivät sitä vastoin aavistuksen laajaa markkinaa suotuisammin.

Osakealueista parhaiten suoriutuivat elokuussa kehittyvät markkinat (+1,9 %) sekä Japani (-1,2 %). Heikoimmat tuotot antoivat Pohjoismaat (-6,1 %) ja Eurooppa (-4,9 %). Toimialoista tuottokärjessä olivat energia (+3,8 %) sekä rahoitus (-0,5 %), kun taas heikoimmin kehittyivät terveydenhuolto (-4,6 %) ja informaatioteknologia (-4,3 %).