Globaali talouskehitys yhä vastustuskykyinen

Tapaustutkimus | 4.8.2023

Korkojen nousu alkaa jarruttamaan maailmantalouden kasvua. Euroalueella talouskehitys on jo heikentynyt selvästi, mutta Yhdysvalloissa kasvu on toistaiseksi pitänyt pintansa. Kiinan elpyminen ei sen sijaan ole vastannut odotuksia ja uusia elvytystoimia on luvassa. Inflaatiopaineet ovat hellittämässä, joskin euroalueella prosessi näyttää hitaammalta. Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit eivät todennäköisesti enää nosta korkoja, vaikka etenkin EKP:llä on vielä urakkaa edessä. Näköpiirissä oleva vaimea talouskehitys haastaa optimistiset yritystulosennusteet. Osakemarkkinoille inflaation nopea hiipuminen, korkojen tippuminen ja ”talouskasvun pehmeä lasku” olisivat torjuntavoitto.

Teollisuuden ahdinko syvenemässä

IMF on aavistuksen nostanut maailmantalouden kasvuennusteita kuluvalle vuodelle. Ostopäällikköindeksien mukaan teollisuus on globaalisti lievässä taantumassa, kun taas palvelualat vielä ylläpitävät historiallisesti vaimeata talouskasvua. Teollisuuden, rakentamisen ja kiinteiden investointien näkymät ovat maailmanlaajuisesti vaisut. Korkojen nousu sekä pankkien luottostandardien kiristyminen painavat talouskehitystä enenevässä määrin.

Yhdysvalloissa talouskehitys on toistaiseksi pitänyt yllättävänkin hyvin pintansa kulutuskysynnän ja palvelualojen tuella. Vahvat työmarkkinat ja alentunut inflaatio avittavat kehitystä. Kuluttajaluottamus on elpynyt ja asuntomarkkinoiden pohjakosketus lienee takanapäin. Investoinnit ovat tosin alamaissa.

Euroalueella talouskasvuyllätykset ovat sen sijaan edelleen rajusti pakkasen puolella. Palveluiden kehitys on hidastunut selvästi ja teollisuuden hiipuminen on kerännyt vauhtia. Korkoherkkien toimintojen, kuten kiinteistömarkkinoiden, kehitys on yhä heikkenemässä Euroopassa.

Kiinan talouden elpyminen koronarajoitusten purkamisen jälkeen ei ole vastannut odotuksia. Luottamus ontuu, palvelujen elpyminen on jäänyt vajaaksi ja maan kiinteistösektori on edelleen ongelmissa. Uusia elvytystoimia kiinteistömarkkinoiden ja kotimaisen kysynnän vahvistamiseksi suunnitellaan.

IMF julkaisi uudet talousennusteensa 25. heinäkuuta. Laitos ennustaa, että maailmantalous kasvaa reaalisesti +3 % sekä tänä että ensi vuonna. Kuten IMF toteaa, talouskasvu näyttäisi jäävän historiallisesti vaimeaksi sekä tänä että myös ensi vuonna. Pitkän aikavälin historiallinen keskiarvo globaalille talouskasvulle on +3,8 %.

Kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä Yhdysvaltain talous olisi kasvamassa +1,4 % (koko vuonna 2023 +1,8 %) ja euroalueen talous +1,2 % (koko vuonna 2023 +0,9 %) edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kiinan talous olisi ennusteen mukaan sen sijaan +5,8 % kasvussa vastaavalla ajankohdalla. Viimeisimpien ennakoivien kasvumittareiden, kuten ostopäällikköindeksien, perusteella on varsin todennäköistä, että ainakin euroalueen kasvu jää vajaaksi ennusteista loppuvuonna.

Koko vuoden 2024 BKT-kasvu on IMF-ennusteen mukaan Yhdysvalloissa +1,0 % ja euroalueella +1,5 %. Samalla Kiinan kasvu hidastuu +4,5 % ensi vuonna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä 2024 talouskasvu länsimaissa olisi lievästi piristymässä vaimeamman alkuvuoden jälkeen.

Inflaatio on laskusuunnassa

Energian hinnan kauan toivottu lasku viime vuoden huipputasoilta on alkanut painaa kokonaisinflaatiota selvästi alaspäin. Yhdysvalloissa hintapaineet ovat alkaneet hellittämään laajemminkin. Pohjainflaatio on painunut +4,8 % tasolle edellisvuodesta ja siitä noususta asumispalvelut muodostivat kaksikolmasosaa. Asumispalveluiden laskennallinen hinta muuttuu hitaasti seuraten viiveellä kiinteistömarkkinoiden kehitystä. Kyselytutkimusten mukaan varsinaisten tavaroiden ja palveluiden inflaatio on hellittänyt. Myös euroalueella inflaatio on hidastunut, joskin pohjainflaatio on korkeampi kuin Yhdysvalloissa.

Yritysten hinnoitteluvoima, palvelualojen vahva kysyntätilanne sekä työvoimapula ylläpitävät kuitenkin inflaatioriskejä länsitalouksissa. Energiantuottajamaat pyrkivät myös ylläpitämään korkeita hintoja tuotannonrajoituksilla.

IMF ei ole erityisen toiveikas inflaation nopean hidastumisen suhteen. Laitos ennustaa, että globaalisti kuluttajahintainflaatio on +5,2 % vuonna 2024. Ennen pandemiaa (2017-2019) inflaatio liikkui globaalisti +3,5 % tasolla ja paljon alle sen länsimaissa. Pohjainflaation odotetaan asettuvan +4,7 % tasolle globaalisti ensi vuonna. Nykytrendien jatkuessa on varsin mahdollista, että inflaatio ainakin länsimaissa hidastuu nopeammin ja enemmän kuin mitä IMF ennustaa.

Keskuspankkien korkohuippu käsillä

Yhdysvalloissa rahapolitiikka on jo selvästi kiristävällä tasolla. Yhdysvaltain keskuspankin oman arvion mukaan yksi koronnosto saattaa silti vielä olla tarpeen inflaationvastaisessa taistelussa. Inflaation viime aikojen hidastuminen on keskuspankin mukaan tervetullutta. Keskuspankin ykköshuoli on yhä inflaatioriskit palvelualoilla tiukkojen työmarkkinoiden vuoksi. Inflaation trendinomaisen hidastumisen jatkuessa korkoja ei kuitenkaan ole enää tarvetta nostaa. Korkotaso tulee silti pysymään kiristävillä tasoilla jonkin aikaa. Keskuspankki haluaa olla riittävän varma, että inflaatio lähenee kestävästi +2 % tavoitetta, ennen kuin on aika koronlaskuille.

Euroalueella nähtäneen syyskuussa vähintäänkin tauko ohjauskorkojen noston suhteen, sillä talouskasvu on selvästi heikentynyt. Keskuspankin mukaan inflaatio on yhä liian korkea, mutta kireämmän rahapolitiikan vaikutukset alkavat pankin oman arvion mukaan näkymään. Talletuskoron huippu voisi näillä näkymin olla nykyinen 3,75 %, joskin yksi lisänosto syyskuussa olisi nykytiedon valossa mahdollinen. Myös euroalueella on todennäköistä, että korkotaso pysyy kiristävällä tasolla ja että seuraava korkojen laskusykli on ajankohtainen ensi vuoden aikana.

Määrällinen tiukentaminen jatkuu toistaiseksi sekä Yhdysvalloissa että euroalueella.

Tuloskaudesta osviittaa

Toisen vuosikvartaalin tuloskausi on käynnissä. Odotukset eivät kauden alla ole olleet korkeat ja yhtiöiden menestys on toistaiseksi ollut kaksijakoista. Energia- ja hyödyketoimialoilla hidastumista on jo nähty ja odotetaan rankasti taantuvia tuloksia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Yhdysvalloissa toisen vuosineljänneksen tulokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti olleet toistaiseksi alhaisia odotuksia parempia. Sama pätee myös eurooppalaisiin tuloksiin.

Yhdysvaltalaisyrityksille ennustetaan lähes -7 % tulosten supistumista edellisvuodesta toisella vuosineljänneksellä. Ilman energiasektoria tulokset laskevat pari prosenttia. Tuloskasvun ennustetaan olevan lievästi plussalla edellisvuodesta vuoden kolmannella neljänneksellä. Ilman energiasektoria tuloskasvuennuste on liki +7 %. Viimeisellä neljänneksellä tuloskasvun odotetaan kiihtyvän +9 % vauhtiin ja ilman energiasektoria yli +13 % tasolle edellisvuodesta. Reippaan kasvun ennustetaan jatkuvan ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ennustettu makrokehitys huomioiden yritysten tulosennusteet vaikuttavat toiveikkailta.

Euroopassa tulosten ennustetaan taantuvan edellisvuodesta aina ensi vuoden toiselle vuosineljännekselle asti, jolloin tuloskasvun pitäisi taas kääntyä positiiviseksi.

Ensi vuoden tulosennusteet globaalille markkinalle ovat laskeneet vajaalla prosentilla viimeisen kuukauden aikana. Sijoitusanalyytikot ennustavat, että MSCI AC World -indeksin osakekohtainen tulos taantuu -1 % vuonna 2023 ja kasvaa +11 % vuonna 2024. Vuonna 2024 globaalia tuloskasvua vetää ennusteiden mukaan kehittyvät markkinat yhtäältä ja uuden talouden toimialat toisaalta.

Osakemarkkinoiden yleiset arvostustasot ovat historiallisesti tyypillistä korkeammat. Yhdysvallat ja teknologiatoimialat ovat historiallisesti kalliita. Maailman osakemarkkinoiden laskennallinen nousuvara on näin ollen niukka loppuvuoden aikana. Tuottonäkymien pitäisi kirkastua uudelleen ensi vuonna laskevien korkojen ja uudelleen kiihtyvän tuloskasvun vanavedessä.

Heinäkuussa osakemarkkinoiden hyvä vire jatkui

Pitkät korot nousivat aavistuksen heinäkuussa. Keskuspankkien korkokommentit kokoustensa jälkeen olivat odotettua haukkamaisempia. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainakorko nousi 0,12 prosenttiyksikköä, kun taas Saksan vastaava korko nousi 0,1 prosenttiyksikköä kuukauden aikana. Euroalueen valtionlainaindeksin tuotto jäi negatiiviseksi ollen -0,15 %, kun taas korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat 1,0 %.

Kesäkuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi tuotti +2,57 % euroissa mitattuna. Vastuullisten yritysten tuotot eivät poikenneet yleisestä osakemarkkinakehityksestä.

Osakesektoreista parhaat tuotot kesäkuussa tarjosivat energia (+6,5 %) ja kommunikaatiopalvelut (+6,2 %). Heikoiten kuun aikana tuottivat vastaavasti terveydenhuolto (+1,4 %) sekä yleishyödylliset yhtiöt (+1,7 %).

Heinäkuussa osakealueista parhaiten tuottivat kehittyvät markkinat (+5,1 %) sekä Aasia Tyynimeri (+2,4 %). Heikoiten kehittyivät Pohjoismaat (+0,57 %) sekä Eurooppa (+2,0 %).