Kestävä aurikovoiman kehittäminen huomioi paikallisen väestön ja ympäristön

Syyskuussa 2024 Korkia järjesti Kreetalla uusiutuvan energian päivän, jonka keskiössä oli uusiutuva energia Kreikassa ja erityisesti Kreetan saarella. Päivään osallistui useita ympäristötoimittajia, Kreetan varakuvernööri George Alexakis, professori Kostas Andriosopoulos ja Korkian paikallisen kumppanin AA Green Energyn toimitusjohtaja Manos Androulakis.

Uutinen29.10.2024

Syyskuussa 2024 Korkia järjesti Kreetalla uusiutuvan energian päivän, jonka keskiössä oli uusiutuva energia Kreikassa ja erityisesti Kreetan saarella. Päivään osallistui useita ympäristötoimittajia, Kreetan varakuvernööri George Alexakis, professori Kostas Andriosopoulos ja Korkian paikallisen kumppanin AA Green Energyn toimitusjohtaja Manos Androulakis.

Kreetalla on kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian suhteen tulevina vuosina. Kreetan varakuvernööri George Alexakis totesikin uusiutuvan energian päivän avauspuheenvuorossaan: ”There is no plan B. We must act now.”, mikä kertoo paikallisesta tahtotilasta edistää vihreää siirtymää energiasektorilla.

Paljon keskustelua päivässä herättänyt teema oli hankkeiden kestävyysnäkökulmat suhteessa paikalliseen yhteiskuntaan, väestöön, elinkeinoihin ja ympäristöön. Korkia toimii tiiviisti paikallisten kumppaneiden kanssa varmistaakseen, että sen kehityskohteiden maankäyttö on kestävää suhteessa paikalliseen väestöön ja ympäristöön. Paikalliset kumppanit tuntevat kohdemarkkinan syvällisesti ja Kreetan tapauksessa myös paikalliset maanomistajat. Uusiutuvan energian päivässä Kreetalla toimivan paikallisen kumppanin AA Green Energy edustaja Manos Androulakis totesikin, että Korkia valikoitui kehityskumppaniksi, koska se toimii kestävästi ja ottaa huomioon paikallisen yhteiskunnan ja ympäristön. 

Kreetalla paikallisen väestön suhtautuminen aurinkovoimaan on pääsääntöisesti positiivista, sillä energianmuoto on tuttu monille kotitalouksille talojen katoilla sijaitsevien aurinkopaneelien kautta. Aurinkoenergiapuistojen kehittämiseen suhtaudutaan positiivisesti ja niiden käyttämän maan ei koeta suoraan kilpailevan olemassa olevien elinkeinojen, maatalouden ja turismin, kanssa. Näiden perinteisten elinkeinojen huomioiminen kehitystyössä on avainasemassa. Korkia keskittyykin hankkeissaan tunnistamaan sellaisia alueita, joilla nykyisellään ei ole selkeää käyttötarkoitusta olemassa olevien elinkeinojen parissa.

Kuva1. Korkian Mikko Kantero esittelee aluetta, johon yksi aurinkovoimapuistoistamme rakentuu

Professori Andriosopoulos kertoi, että hankkeissa ei mennä esimerkiksi lähelle Natura-alueita eikä käytetä maata, jolla on jotakin muuta arvoa esimerkiksi viljelylle. Kreetalla maita omistavat suvut ja omistaminen jakautuu useille henkilöille suvussa. Usein maan omistaja saa vuokrauksen kautta korvaukseksi maan käytöstä moninkertaisen summan verrattuna sen olemassa olevaan arvoon. Vuokrasopimus myös edellyttää maa-alueen ennallistamisen vuokra-ajan päätyttyä. Päätös maan käyttämisestä aurinkoenergiaan onkin koko suvun ja myös tulevan sukupolven asia, sillä tyypillinen elinkaari aurinkovoimapuistolle on noin 40 vuotta. Maata vuokraavan tahon on siis katsottava pitkälle tulevaisuuteen.

Agri-PV -mallin (karjankasvatus tai viljely samalla alueella aurinkopaneelipuiston kanssa) kautta aurinkovoima-alueet voivat tarjota myös mielenkiintoisen vaihtoehdon ja uusia mahdollisuuksia paikallisille viljelijöille tai karjankasvattajille tuomalla hyötyjä alkuperäiseen elinkeinoon. Tästä tuore esimerkki löytyy eteläisen Italian alueelta, jossa aurinkovoimapuisto on mahdollistanut tehokkaampaa ja vähemmän vettä vaativaa viininviljelyä ja optimaalisemman kasvukauden rypäleille. Agri-PV –mallin on ratkaisu, jonka Korkia esittelee yhtenä vaihtoehtona, kun uutta kohdetta pohditaan kehitettäväksi.

Professori Kostas Andriosopoulos kertoi, että Kreikassa on tällä hetkellä yksi kalleimmista sähkönhinnoista ja hinta nousee kulutuksen lisääntyessä esimerkiksi ilta-aikaan turistikaudella. Kreetalla olosuhteet aurinkoenergian tuottamiselle ovat optimaaliset ja saarella on paljon aurinkotunteja, joiden aikana pystyttäisiin tuottamaan energiaa tulevaisuudessa jopa yli saaren kysynnän.

Vierailimme päivän aikana rakenteilla olevalla sähkönsiirtoasemalla, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2025 aikana. Asema tulee yhdistämään Kreetan merikaapeleihin ja mahdollistamaan tulevaisuudessa myös sähkön syötön Kreetalta Manner-Kreikkaan. Tähän asemaan myös Korkian yhteiskehityshankkeessa rakentuva aurinkovoimala liitetään. Kun Kreetan uusiutuvan energian tuotanto muun muassa Korkian projektien edetessä kehittyy, voi saaresta jatkossa kasvaa aurinkoenergian keskus ja nettotuottaja, joka toimittaa uusiutuvaa energiaa Manner-Kreikkaan ja muihin maihin. Aurinkoenergialla tuotetun energian vieminen voi olla tulevaisuudessa elinkeino Kreetalle. Tällä kehityksellä lienee suoria positiivisia vaikutuksia saaren väestöön paikallisesti jo sähkön hintojenkin kautta.