Markkinat yrittävät katsoa historiallisen syvän talouskuopan yli

Tapaustutkimus | 7.5.2020

Koronakriisi – ja siitä seuranneet talouksien sulkutoimet – ovat aiheuttaneet 1930-luvun lamaa vastaavan maailmantalouden aktiviteetin äkkiromahduksen helmi-toukokuun aikana. Maailman osakemarkkinat jatkoivat kuitenkin huhtikuun aikana jo maaliskuun loppupuolella alkanutta elpymistään. Myös keskuspankkien vahva tuki ja toiveet lisäelvytyksestä sekä uusista koronaviruslääkkeistä kannattelivat osakemarkkinoiden hyviä tunnelmia.

Talousennusteet sekä yritysten tulosennusteet synkkenivät tuntuvasti kuukauden aikana varsinkin vuoden toisen vuosineljänneksen osalta talouden sulkujen jatkuessa. Vallitsevien ennusteiden mukaan vuoden kolmas ja etenkin neljäs vuosineljännes ovat vähemmän huonoja sulkujen ja rajoitteiden asteittaisten purkujen myötä ja ensi vuodelle povataan jo hyvää kasvua.

Maailmantalouden tuleva elpymisura lienee jossain ”V-tyylin” ja ”U-tyylin” välissä

Koronavirusaallon toivotaan hidastuvan maailmanlaajuisesti kesän aikana, jotta terveydenhuoltokapasiteetti riittäisi ja ”laumasuoja” kehittyisi hallitusti. Useita rokotteita on kehitteillä, joiden toivotaan olevan saatavilla jo ensi vuoden alkupuolella ja torjuvan viruksen mahdollisen toisen aallon ensi vuonna.

Monessa Euroopan maassa sekä Yhdysvaltojen osavaltiossa rajoituksia aletaan asteittain purkamaan huhti-toukokuusta alkaen edellyttäen, että koronavirustilanne ei olennaisesti heikkene uudelleen. Jokainen tiiviin sulun kuukausi maksaa länsitalouksissa arviolta 1,5-2 % vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Julkinen valta on korvannut useissa maailmatalouden suurissa maissa lomautusten ja irtisanomisten aiheuttamat tulonmenetykset lähes täysimääräisesti kesä-heinäkuun loppuun asti.

Keskuspankit ja muut talouspoliittiset toimijat ovat myös onnistuneet tuntuvasti lieventämään riskipreemioiden nousua rahoitusmarkkinoilla. Näin ollen pelko siitä, että pääoman hinta kallistuu liikaa ja rahan virtaaminen taloudessa tyrehtyy myös terveille yrityksille ja maksukykyisille kuluttajille on selvästi pienentynyt. Suuret keskuspankit ovat käytännössä siirtyneet laajamittaiseen setelirahoitukseen. Seuraavassa vaiheessa on todennäköistä, että globaalissa finanssipolitiikassa siirrytään mahdollisuuksien mukaan tukiverkkojen vahvistamisesta varsinaiseen elvytykseen. Tämä tarkoittaa pitkäkestoisemman kysynnän luomista ja tulevaisuuden tuotantokapasiteetin vahvistamista, esimerkiksi merkittävien infrastruktuurihankkeiden avulla.

Suurin elpymisen jokeri on kuluttajien käyttäytyminen. Kuluttajaluottamus on heikentynyt kautta linjan ja lomautukset ovat ennennäkemättömän rajusti nostaneet työttömyysnumeroita. Optimistit uskovat, että kuluttajien pelot hälvenevät jo muutaman kuukauden kuluessa ja käyttäytyminen palaa entisen kaltaiseksi sitä mukaa kun rajoitteita ja suosituksia puretaan ja työt jatkuvat. Tällöin on todennäköistä, että työttömyyden pysyvämpi nousu, konkurssit ja tuotantokapasiteetin alasajo jäävät maltilliseksi. Talouden elpyminen montun pohjalta voisi tässä skenaariossa olla voimakasta, etenkin neljännen vuosineljänneksen aikana (”V-tyyli”).

Jos kuluttajat tämän terveyskriisin ja taloudellisen epävarmuuden seurauksena jäävät epäröimään ja pelkäämään pidemmäksi aikaa ja/tai sulkuja joudutaan terveyssyistä pidentämään, elpyminen viivästyy ja hidastuu. Tässä tilanteessa on todennäköistä, että kuluttajat muuttavat pysyvämmin kulutustottumuksiaan ja karsivat voimakkaammin vähemmän tärkeäksi katsottuja ostoja. Tällöin suurempi osa lomautuksista muuttuu pitempiaikaiseksi työttömyydeksi ja tuotantokapasiteettia aletaan sopeuttamaan alempiin kysyntänäkymiin osin myös konkurssien kautta, joka ruokkisi negatiivista kierrettä. Talouden elpyminen montun pohjalta olisi tässä skenaariossa hyvin asteittaista vuoden 2020 neljännen vuosineljänneksen aikana (”U-tyyli”).

Myös poliittiset paineet ja syyllisten etsintä tulevat ilmeisesti kiihtymään Yhdysvalloissa presidentinvaalien alla. Uusi kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä olisi myrkkyä maailmantalouden elpymistoiveille.

Osakemarkkinat etenevät yhä elpymisnäkymien ehdoilla

Keskuspankkien päättäväiset toimet ovat vakiinnuttaneet riskimarkkinoita. Monet yritykset ovat kuitenkin luopuneet omien tulosennusteiden antamisesta sumuisten talousnäkymien vuoksi. Tällä hetkellä yritysennusteet olettavat, että rumat kasvulukemien pohjat nähdään vuoden 2020 toisella neljänneksellä ja vuoden kolmannella ja viimeisellä neljänneksellä miinukset pienenevät tasaisesti viime vuoteen verrattuna. Vuodelle 2021 ennakoidaankin sitten jo voimakasta elpymistä vuoden 2020 koronatulosmontusta.

Positiivinen peräkkäinen kvartaalikasvuprofiili yhdistettynä ennätyslöysään rahapolitiikkaan ennakoisi luontevasti, että osakemarkkinat voisivat jatkaa elpymisuralla loppuvuoden aikana ja että mahdolliset korjausliikkeet kevään ja kesän aikana jäisivät maltilliseksi ja lyhytkestoisiksi. Huhtikuun voimakkaan nousun jälkeen pettymysriskit ovat kuitenkin kasvaneet ja markkinoiden stressinkestokyky on heikentynyt. Jos talouden elpyminen seuraa pikemminkin ”U-tyyliä” kuin ”V-tyyliä”, on syytä uskoa, että loppuvuoden osakemarkkinanäkymät ovat enemmänkin mollivoittoiset huhtikuun lopun kurssitasoon verrattuna.

Huhtikuu oli uutta toivoa täynnä osakemarkkinoilla

Markkinaoptimismi heräsi huhtikuussa ja suosi alkuvuoden alisuorittajia. Maailman osakemarkkinoita mittaava MSCI AC World -indeksi nousi kuukauden aikana +11,1 % euroissa mitattuna. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tuotti prosenttiyksikön heikommin kuin maailmanindeksi. Kasvuosakkeet tuottivat 3,7 %-yksikköä paremmin kuin arvo-osakkeet. Pienyhtiöt tuottivat toisaalta peräti 2,8 %-yksikköä suuryhtiöitä paremmin. Maantieteellisesti Yhdysvallat kehittyi parhaiten +13,5 % nousulla euroissa mitattuna, kun taas Euroopassa tuotto jäi +6,1 % sekä Japanissa +5,7 % tasolle. Toimialoista parhaassa vauhdissa olivat energia +16,1 %, kestokulutustavarat +15,9 %, hyödykkeet +14,3 % sekä IT +13,4 %. Toisaalta huhtikuussa päivittäistavarakaupan nousu oli +6,4 %, rahoitussektorin +7,4 % sekä teollisuuden +8,5 %.