Pahimmat taantumapelot hellittäneet

Lievä ja lyhyt taantuma länsitalouksissa vuoden 2023 aikana on yhä paras arvio tulevasta. Energiakriisin helpottuminen ja Kiinan täyskäännös koronalinjassa ovat hillinneet pahimpia taantumapelkoja. Varsinkin Euroopan taloustilanne on pelättyä parempi. Inflaatio laskee yhä, mutta turhan hitaasti. Keskuspankkien korkohuippu nähtäneen ennen kesää. Korkotaso tulee jäämään talouskasvua tukistaville tasoille koko tämän vuoden. Vuoden 2024 talousnäkymät ovat jo valoisammat. […]

Tapaustutkimus7.2.2023

Lievä ja lyhyt taantuma länsitalouksissa vuoden 2023 aikana on yhä paras arvio tulevasta. Energiakriisin helpottuminen ja Kiinan täyskäännös koronalinjassa ovat hillinneet pahimpia taantumapelkoja. Varsinkin Euroopan taloustilanne on pelättyä parempi. Inflaatio laskee yhä, mutta turhan hitaasti. Keskuspankkien korkohuippu nähtäneen ennen kesää. Korkotaso tulee jäämään talouskasvua tukistaville tasoille koko tämän vuoden. Vuoden 2024 talousnäkymät ovat jo valoisammat. Uskomme, että vuosi 2023 tarjoaa sekä korko- että osakesijoittajille plusmerkkisiä tuottoja.

Talouskasvulle torjuntavoitto viime vuonna

Maailmantalous kasvoi runsaat +3 % vuonna 2022 verrattuna noin +6 % vuonna 2021. Ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi Yhdysvalloissa +2,1 % vuonna 2022. Talouskasvu oli korostetun kulutuspalveluvetoista. Rakentaminen heikentyi selvästi viime vuoden aikana. Asuntoinvestoinnit supistuivat peräti lähes -11 %. Varastot kasvoivat loppuvuotta kohti, mikä painanee alkuvuoden 2023 kasvunumeroita. Euroalueella talous kasvoi alustavien tilastojen mukaan +3,5 % vuonna 2022, kuitenkin hidastuen selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yksityisen kulutuksen kasvu näyttää heikentyneen.

Virallisten tilastojen mukaan Kiinan talous kasvoi +3 % vuonna 2022. Kiinteät investoinnit ja teollisuus vetivät kasvua, kun taas yksityinen kulutus oli vaimeata tiukkojen koronarajoitusten vuoksi. Rakennus-investoinnit laskivat vuoden aikana -10 %.

Talouskuopasta tulossa lievä ja lyhyt

Maailmantalous keikkuu vuoden 2023 alussa taantuman rajamailla. Lievä ja lyhyt taantuma länsitalouksissa vuoden 2023 aikana on yhä paras arvio tulevasta. Rakentamisen näkymät ovat synkät, yritykset ovat varovaisia laajentumaan, inflaatio on ylikorkea ja kuluttajaluottamus on yhä alamaissa.

Ostopäällikköindeksit ennakoivat, että talouskasvun lisäheikentyminen olisi väliaikaisesti pysähtymässä. Energiamarkkinoiden rauhoittuminen sekä tukitoimet ovat estäneet pahimpien kasvupelkojen toteutumisen. Inflaation maltillistuminen, vastustuskykyinen työllisyyskehitys sekä palkkojen nousu tukevat jatkossa kulutuskysyntää. Korkojen raju nousu painaa silti yhä talouskehitystä. Kiinan tervetullut täyskäännös koronapolitiikassa parantaa asteittain maan vuoden 2023 kasvunäkymiä. Turismi ja matkailuala elpyvät nopeasti. Myös muu kulutus on piristymässä ja kiinteistösektorin luisua on hillitty eri vakautustoimin.

IMF ennustaa nyt, että maailmantalous kasvaa +2,9 % vuonna 2023 (lokakuussa +2,7 %) ja +3,1 % (ennen +3,2 %) vuonna 2024. Vuoden 2023 BKT-kasvuennusteet Yhdysvalloille (+1,4 %) sekä euroalueelle (+0,7 %) ovat yhä vaimeita, mutta vähemmän heikkoja kuin aikaisemmin. Euroalueella talouskasvu on ennusteen mukaan kiihtymässä selvästi vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 Saksan johdolla, kun taas Yhdysvalloissa kiihtymistä ei ole luvassa ensi vuonna. Kiinaan IMF ennustaa tänä vuonna +5,2 % (lokakuussa +4,4 %) BKT-kasvua.

Inflaatiotrendi on hitaasti alaspäin

IMF arvioi, että kuluttajahintainflaatio kehittyneissä talouksissa vaimenee +4,6 % vuonna 2023 ja +2,6 % vuonna 2024. Vuonna 2022 nousua kertyi vastaavasti +7,3 %. Energia- ja raaka-ainehintojen oletetaan laskevan keskimäärin sekä tänä että ensi vuonna. Vuoden neljännellä vuosineljänneksellä kuluttajahintojen odotetaan nousevan edellisvuodesta +3,1 % vuonna 2023 sekä +2,3 % vuonna 2024.

Inflaatio tulee todennäköisesti edelleen hidastumaan enemmän ja nopeammin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Yhdysvalloissa inflaatiotrendi on kääntynyt selvästi alaspäin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tavara- ja energiainflaatio ovat hiipuneet, mutta etenkin palvelu- ja ruokainflaatio ovat yhä liian korkeita. Kiinteistöpalveluiden inflaatio on jatkunut yllättävän sitkeänä, mutta hidastumista on odotettavissa pehmeämpien asunto- ja vuokramarkkinoiden vanavedessä. Yhdysvalloissa työmarkkinoiden ylikireys on edelleen riski tulevan palkkakehityksen sekä palveluinflaation osalta. Merkit ovat kuitenkin tältäkin osin aiempaa myönteisempiä.

Keskuspankkikorot keväällä tapissa

Yhdysvalloissa keskuspankki hidasti odotetusti edelleen koronnostotahtiaan helmikuun alussa. Pankki arvioi, että kaksi 25 korkopisteen nostoa on vielä tarpeen kevään aikana. Korkomarkkinat uskovat 1-2 25 korkopisteen nostoon maalis-toukokuussa ja sen jälkeen jo pieniin koronlaskuihin marras-joulukuussa. Pääjohtaja Powell ei ollut suuresti huolissaan rahoitusolosuhteiden keventymisestä viime aikoina. Hän myös arvioi, että markkinoilla on optimistisempi inflaatioennuste kuin keskuspankilla itsellään eikä hän siten täysin tyrmännyt markkinoiden korkonäkemystä.

EKP nosti odotetusti kolmea keskeistä ohjauskorkoaan 50 korkopisteellä helmikuun alun kokouksessaan. Pääjohtaja Lagarde korosti, että inflaatioriskejä ei ole syytä vähätellä ja että korkotason on syytä olla kiristävällä tasolla. Maaliskuulle suunniteltujen 50 korkopisteen lisänostojen jälkeen on tiedossa tilannearviointi uusien talousennusteiden pohjalta. Euroalueella talletuskorko on saavuttamassa huippunsa toukokuussa 3,25 % tasolla (nyt 2,50 %).

Globaali rahapolitiikka on talouskasvua jarruttavaa vuonna 2023. Myös keskuspankkien määrällinen likviditeetin kiristyspolitiikka voimistuu kevään kuluessa. Pohjainflaation laskutrendin jatkuminen, raaka-ainehintojen rauhoittuminen ja palkkapaineiden pysyminen aisoissa ovat keskeisiä tekijöitä, joiden perusteella voidaan odottaa rahapolitiikan lievää keventymistä viimeistään vuonna 2024.

Osakemarkkinat lähellä vedenjakajaa

Uskomme, että korkomarkkinat tarjoavat positiivisia tuottoja vuonna 2023. Juoksevat korkotuotot ovat kautta linjan houkuttelevilla tasoilla samalla kun pitkien korkosijoitusten pääomatappioriskit ovat hellittämässä alenevan inflaation perässä.

Osakemarkkinoiden koko vuoden 2023 tuottonäkymät ovat myös valoisammat. Markkinoiden lähikuukausien haasteena on arvioida orastavan tulosnotkahduksen syvyyttä ja kestoa. Maailman osakemarkkinoilla voittokertoimet viimeisen 12 kuukauden toteutuneilla tuloksilla ovat nyt linjassa viimeisen 15 vuoden mediaanitasonsa kanssa. Tulosennusteet ovat yhä laskeneet. Yhdysvalloissa odotetaan nyt 2-5 % miinusmerkkistä tuloskasvua edellisvuodesta vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Eurooppaan ennustetaan vastaavasti 8-12 % negatiivista tuloskasvua kuluvan vuoden toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle. Koko vuodelle 2023 analyytikot odottavat, että yritystulokset kasvavat globaalisti +2 % viimeisen vuosineljänneksen elpymisen tukemana. Vuodelle 2024 ennustetaan globaalisti jo +10 % tuloskasvua kehittyvien markkinoiden johdolla.

Tammikuussa vahvaa elpymistä markkinoilla

Viime vuoden aikana voimakkaasti nousseet pitkät korot tulivat alaspäin tammikuussa. Sekä Yhdysvaltain että Saksan 10 vuoden valtionlainakorot laskivat kuukauden aikana noin 0,3 prosenttiyksikköä. Myös luottoriskipreemiot supistuivat kautta linjan. Euroalueen valtionlainaindeksi tuotti +2,4 % ja korkealuokkaiset IG-yrityslainat tuottivat +2,1 % tammikuussa.

Tammikuussa maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi tuotti euroissa +5,3 %. Pienyhtiöt ylituottivat. Vastuulliset yritykset kehittyivät myös noin 0,7 prosenttiyksikköä paremmin kuin laaja markkina. Laatuyritykset jäivät sen sijaan jonkin verran jälkeen yleisestä markkinakehityksestä.

Osakesektoreista tammikuun parhaat suhteelliset tuotot tarjosivat kestokulutustavarat (+12,2 %), kommunikaatiopalvelut (+11,0 %) sekä informaatioteknologia (+8,6 %). Toimialoista tuottojen häntäpäässä olivat terveydenhuolto (-2,1 %) sekä päivittäistavarat (-0,4 %). Osakealueista suhteellisesti parhaiten kehittyivät tammikuussa Eurooppa (+6,8 %) ja kehittyvät markkinat (+6,0 %). Kiina nousi +9,9 %. Yhdysvallat tuotti euroissa +4,7 %. Pohjoismaat olivat tuottokehityksen peräpäässä +1,9 % tuotollaan.