Jukka Leskelä
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja
Suomen nousu energiasiirtymän voittajaksi ja puhtaan energian johtavaksi maaksi on suuri mahdollisuus luoda uutta hyvinvointia ja kasvua. Onnistumiseen on kaikki edellytykset, mutta se edellyttää yhteistä visiota ja määrätietoisia toimia.
Suomen nousu energiasiirtymän voittajaksi ja puhtaan energian johtavaksi maaksi on suuri mahdollisuus luoda uutta hyvinvointia ja kasvua. Onnistumiseen on kaikki edellytykset, mutta se edellyttää yhteistä visiota ja määrätietoisia toimia.
Hallitus on ohjelmassaan asettanut hyvät tavoitteet ja ottanut askelia investointiympäristön kehittämiseksi mm. luvituksen ja kaavoituksen osalta. Toimia on tehtävä laajalla skaalalla, jotta saamme Suomeen teollisia investointeja hyödyntämään puhdasta energiaa. Silloin syntyvät myös edellytykset puhtaan energian tuotantoinvestoinneille.
Energiaverkkojen kehittämiseen on panostettava ja teollisuus-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan luotava vakautta. Investoijien on voitava luottaa siihen, että Suomi haluaa puhtaan siirtymän teollisuutta ja tarjoaa sille toimintaedellytykset. Samalla on huolehdittava energia-alan koulutus- ja työllistämismahdollisuuksista sekä kansainvälisten osaajien houkuttelemisesta, ettei osaavan työvoiman saatavuus muodostu pullonkaulaksi.
Pidän välttämättömänä, että teemme tästä puhtaaseen energiaan perustuvasta teollistumisesta kansallisen kasvuhankkeen. Se tuo hyvinvointia koko Suomelle. Yksi keskeinen tehtävä tässä kansallisessa projektissa on perustella puhdas siirtymä ja sen edellyttämät investoinnit energian tuotantoon ja muuhun infrastruktuuriin myös kansalaisille.
Kansalaisten hyväksyntä on välttämätöntä, jotta meillä on yhteiskunnallinen toimilupa. Kansan tuen saaminen ei ole itsestään selvää. Se vaatii selkeää viestintää valtion ylimmältä johdolta ja kaikilta toimijoilta. Asia on esitettävä kokonaisvaltaisena ja houkuttelevana visiona: Suomen kasvu ja hyvinvointi perustuvat uusiutuvaan energiaan ja puhtaaseen sähköön ja sen varaan rakennettuun puhtaaseen, kansainvälisesti kilpailukykyiseen teollisuuteen. Sen tuotoilla koulutamme lapsemme, pidämme yllä terveydenhoidon ja huolehdimme vanhuksista tulevina vuosikymmeninä.
Ihmisille on kerrottava, mitä hyötyä paikallisyhteisöt, kunnat ja koko Suomi konkreettisesti saavat puhtaan energian hankkeista. Yrityksillä ja hankekehittäjillä on tässä myös erittäin suuri tehtävä ja vastuu. Nykytilanteessa ulkomaiset sijoittajat nähdään usein jopa negatiivisessa valossa, vaikka heidän pääomansa ovat taloutemme kehittämisen kannalta välttämättömiä. Meidän on muutettava tätä narratiivia ja korostettava, että investoinnit tuovat hyvinvointia ja ovat ylpeyden aiheita alueillemme.
Suomella ei vielä ole riittävän pitkälle katsovaa kansallista puhtaan energian strategiaa, saati toimintaohjelmaa. Hallitusohjelman puhtaan siirtymän toimenpiteet ovat hyvä alku ja suuri joukko eri toimijoita näkee tilanteen suunnilleen samalla tavalla. Se ei kuitenkaan vielä johda määrätietoiseen toimintaan. Olen huolestunut nykyisistä hallinnon resurssileikkauksista. Meidän on kyettävä myös investoimaan muutokseen, koska panoksena on Suomen tuleva menestys. Leikkausten sijaan tarvitaan merkittäviä yhteisiä panostuksia sekä vaikuttamista myös EU-tasolla.
Pohja tälle kansalliselle projektille on kunnossa. Suomen saavutukset sähkön ja lämmön tuotannon päästöjen vähentämisessä ovat merkittäviä. Sähkö on jo lähes kokonaan puhdasta ja lämpö aivan lähivuosina. Voimme tarvittaessa moninkertaistaa puhtaan energian tuotannon kilpailukykyiseen hintaan. Olemme myös irtautuneet Venäjältä tuodusta energiasta. Tämä tarina on ainutlaatuinen ja kiinnostaa Brysselin päättäjiä, teollisia investoreja ja sijoittajia. Tarvitsemme viestinviejiä ja laajaa yhteistyötä niin kansallisesti kuin pohjoismaisten kumppaniemmekin kanssa.
Suomen menestys puhtaan energian alalla on mahdollista, kunhan toimimme strategisesti ja yhtenäisesti. Meillä on kaikki edellytykset nousta johtavaksi maaksi globaalissa energiamurroksessa, ja nyt on aika hyödyntää tämä potentiaali.