Pitkän aikavälin teollisuusstrategialla energiamurroksen voittajaksi  

Blogi | Petteri Laaksonen | 9.12.2024

Suomella on ainutlaatuisia kilpailuetuja, jotka voivat tehdä siitä energiamurroksen voittajan. Menestyäksemme tarvitsemme selkeän, pitkän aikavälin teollisuusstrategian ja toimenpideohjelman, joka ulottuu vuosikymmenien päähän.

Tämä strategia mahdollistaisi Suomen velkojen maksamisen ja hyvinvoinnin kasvattamisen, aivan kuten öljy on tehnyt Norjalle. Toisin kuin öljy, tuuli ja aurinko ovat ehtymättömiä resursseja, mikä tekee tästä mahdollisuudesta entistäkin houkuttelevamman. 

Ensimmäinen askel kohti energiamurroksen voittajamaata on luoda kymmenien vuosien teollisuusstrategia, joka perustuu Suomen kilpailuetuihin. Investointeja on suunnattava edulliseen uusiutuvan sähkön tuotantoon, infrastruktuuriin, kuten sähkö- ja kaasuverkkoihin, P2X-tuotteiden, eli biohiilidioksidin ja vedyn syntetisointiin metanoliksi ja pienemmässä määrin metaaniksi, valmistukseen ja logistiikkaan.

Euroopan sähköntarve tulee lähitulevaisuudessa moninkertaistumaan, ja tavoitteemme tuottaa kymmenkertainen määrä puhdasta sähköä on täysin mahdollinen.  Tämä viesti on vietävä kaikkialle Suomeen: uusiutuvan energian tuoma hyvinvointi on merkittävää yhteiskunnallemme.

Energiahankkeet kohtaavat paikallista vastustusta, mutta tosiasia on, että ne tuovat mukanaan paikallista hyvinvointia investointeina, työpaikkoina ja verotuloina hyvinvointiyhteiskunnan kannattelemiseen. Esimerkiksi Kalajoelle rakennettujen tuuliturbiinien verotuloilla olisi mahdollista rakentaa uusi hyvinvointikeskus puolentoista vuoden välein; konkreettinen esimerkki, joka tiivistää hyvinvoinnin syntymekanismia ja kannustaa hyväksymään uudet hankkeet. 

Pitkän aikavälin strategian lisäksi meidän on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä. Rahoituksen osalta on rakennettava EU-tasoinen tukirahasto, joka tarjoaisi halpakorkoista lainaa hankkeille, jotka pystyvät keräämään omaa pääomaa. Tämä varmistaisi, että parhaat hankkeet saavat rahoitusta ilman kansallisia tukielementtejä.  

Seuraavan kolmen hankkeen toteutuminen veisi meitä ison harppauksen lähemmäksi kansallisia hiilineutraaliustavoitteita:  

–SSAB Raahen investointi: Hanke vaatii 600 megawattia tuuli- ja aurinkovoimaa, ja sen avulla voidaan vähentää Suomen fossiilipäästöistä 8 %.

–Neste ja Borealis Porvoon seudulla: Alueen fossiilivapaaksi muuttaminen vedyn avulla vähentäisi Suomen päästöistä 7 %.

–UPM:n, Stora Enson tai Metsä Boardin hiilidioksidipäästöjen muuntaminen metanoliksi voisi tuoda yhden tehtaan osalta 1,5 miljardin euron liikevaihdon, mikä on enemmän kuin sellutehtaan liikevaihto. 

Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää noin 10 miljardin euron rahoitusta, mutta niiden vähentävä vaikutus Suomen fossiilisiin päästöihin olisi 15 %. Samaan aikaa kauppatase ja valtiontalous saisi kaivatun uuden kasvualueen, joka rinnastuu Nokian menestyksen aikoihin.

Suomen on hyödynnettävä kilpailuetunsa ja luotava pitkän tähtäimen kestävän energian teollisuusstrategia, joka tuo hyvinvointia ja taloudellista menestystä vuosikymmeniksi eteenpäin. Yhdessä voimme rakentaa hyvinvointia lisäävän, kestävän ja kannattavan puhtaan energian tulevaisuuden.

KIRJOITTAJA

Petteri Laaksonen

LUT-yliopiston tutkimusjohtaja