Asteittain kohti parempia aikoja

Globaalit talouskasvunäkymät ovat valoisat loppuvuodelle 2021. Yhdysvalloissa selkiintynyt poliittinen tilanne mahdollistaa lisäelvytyksen, keskuspankit pitävät rahahanat auki pitkään ja koronarokotusten kiihdyttäminen luo toivoa paremmasta. Osakemarkkinat ovat kokonaisuutena kalliit ja hinnoittelevat etukenossa parempia näkymiä. Yritysten tuloskasvun elpyminen yhdistettynä matalaan korkotasoon sekä vahvaan poliittiseen tahtotilaan ylläpitää talouskasvua. Nämä ajurit suosivat sijoittajien riskinottoa. Hankalan alkuvuoden jälkeen maailmatalous on matkalla […]

Tapaustutkimus15.1.2021

Globaalit talouskasvunäkymät ovat valoisat loppuvuodelle 2021. Yhdysvalloissa selkiintynyt poliittinen tilanne mahdollistaa lisäelvytyksen, keskuspankit pitävät rahahanat auki pitkään ja koronarokotusten kiihdyttäminen luo toivoa paremmasta. Osakemarkkinat ovat kokonaisuutena kalliit ja hinnoittelevat etukenossa parempia näkymiä. Yritysten tuloskasvun elpyminen yhdistettynä matalaan korkotasoon sekä vahvaan poliittiseen tahtotilaan ylläpitää talouskasvua. Nämä ajurit suosivat sijoittajien riskinottoa.

Hankalan alkuvuoden jälkeen maailmatalous on matkalla kohti parempia aikoja

Maailmantalouden viime vuoden toukokuussa alkanut elpyminen on hidastunut vuoden 2020 lopun ja tämän vuoden alun aikana. Globaali teollisuus on J.P. Morgan/Markit -ostopäällikköindeksin mukaan jatkanut kohentumistaan laajalla rintamalla mukaan lukien investointitavarat. Muun muassa Saksan, Yhdysvaltojen, Kiinan sekä Intian teollisuussektorit ovat tukevassa kasvussa. Hankala koronatilanne sekä koronarokotusten alun viivästyminen ovat kuitenkin johtaneet uusiin rajoitustoimiin ja jarruttaneet palvelualojen kasvua, etenkin Euroopassa ja Japanissa. Vaikuttaa siltä, että koronarokotteet ovat laajasti käytössä ja länsimaiden väestön immuniteetti on vahvistunut vuoden 2021 toisella vuosipuoliskolla. Näin ollen on todennäköistä, että eriasteiset sosiaalisen kanssakäymisen rajoitustoimet jatkuvat vielä vähintään alkutalven aikana.

Yksityisen kulutuksen elpyminen on toistaiseksi ollut pitkälti etäkaupan ja tavaroiden varassa. Koronakriisi tulee muokkaamaan pysyvämmin työn tekemisen luonnetta ja avittaa etäkauppaa sekä kotiinkuljetuksia. On silti syytä uskoa, että kuluttajille on syntynyt patoutunutta tarvetta sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä kulutuskysyntää etenkin palveluissa, massatapahtumissa ja matkailussa. Työmarkkinoiden toipuminen on pidemmän päälle keskeisessä roolissa siinä, että tätä patoutunutta kysyntää voidaan toteuttaa.

Yhdysvalloissa elätellään toiveita siitä, että vastikään hyväksytyn noin 900 miljardin dollarin (noin 4,5 % maan bruttokansantuotteesta) jatkoksi aloitetaan pian tulevan presidentin Joe Bidenin virkaanastujaisten jälkeen virittelemään uutta elvytyspakettia. Demokraattien enemmistö senaatissa on hiuksenhieno, joten riittävälle enemmistölle sopivan kompromissin löytäminen vaatii kuitenkin töitä. Myös Euroopassa on todennäköistä, että erilaiset maakohtaiset talouden tuki- ja elvytystoimet jatkuvat. EU:n yhteiset budjetti- ja elvytysvarat on määrä kohdistaa ennen kaikkea ympäristöön ja digitalisaatioon. Nykyisellä valtionlainojen korkotasolla velkaantuminen ei ole vielä ensisijainen huolenaihe edellyttäen, että velanotolla saadaan vauhtia talouteen.

Rahapolitiikka on ollut hyvin taloutta tukevaa eri puolella maailmaa. Keskuspankkien viestinnän perusteella on syytä odottaa, että tuki talouden elpymiselle tulee jatkumaan vahvana vähintään seuraavan vuoden. Talouskasvun elpyessä on todennäköistä, että inflaatiopelot nostavat päätään vähintäänkin väliaikaisesti. Inflaatio-odotukset ovatkin nousseet viime kuukausina, mutta ovat yhä hyvin linjassa viime vuosien tason kanssa. Pidämme hyvin todennäköisenä, että merkittävät keskuspankit priorisoivat talouden ja työllisyyden toipumista orastavien inflaatiopaineiden kustannuksella tässä vaiheessa elpymistä. Raaka-aineiden hinnan nousu tulee lisäämään inflaatiopaineita lyhyellä aikavälillä. Merkittävä ja pitkäkestoisempi inflaatiosysäys talouksiin edellyttää, että palkkojen nousuvauhti alkaa pysyvämmin kiihtymään myös erikoisalojen, kuten IT:n ulkopuolella. Tästä ei ole vielä mitään merkkejä.

Alkuvuoden 2021 kasvunäkymät ovat vielä vaimeat. OECD kuitenkin ennustaa, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna +4,2 % ja +3,7 % ensi vuonna. Kiina jatkaa maailmantalouden kasvumoottorina +8,0 % kasvulla vuonna 2021 ja +4,9 % ekspansiolla vuonna 2022. Sekä Yhdysvaltojen että euroalueen ennustetaan kasvavan molemmin puolin +3,5 % tämän ja ensi vuoden aikana. Yhdysvalloissa tämän hetken kasvutrendit ovat selvästi paremmin linjassa vuoden 2021 kasvuennusteiden kanssa kuin euroalueella. Yhdistetyn ostopäälliköiden teollisuuden ja palveluiden komposiitti-indeksin keskiarvo oli vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä 56,7 Yhdysvalloissa ja 48,1 euroalueella pisteluvun 50 muodostaessa kasvun raja-arvon. Euroalueen kasvuprofiili on syytä olla selkeän loppuvuosipainotteinen, jotta vallitsevat kasvuennusteet voisivat toteutua.

Sijoitusmarkkinat ovat vahvasti etukenossa talouden elpymisen ja löysän rahan jatkumisen suhteen

Lähdettäessä vuoteen 2021 vaikuttaa siltä, että sijoitustuotot jäävät niukoiksi, etenkin korkopuolella. Keskuspankit tukevat yhä vahvasti korkomarkkinoita osto-ohjelmillaan. Euroalueen valtionlainaindeksin juokseva korkotuotto oli kuitenkin vuodenvaihteessa painunut jo puolen prosentin pintaan ja tilanne oli samankaltainen Yhdysvalloissa. Korkopuolella luottoriskilisät olivat myös supistuneet selvästi historiallisia keskiarvoa alemmiksi. Herkkyys lievällekin inflaatio-odotusten ja pitkien korkojen nousulle on siten suuri. Maailman osakemarkkinoita mittaavan MSCI AC World -osakeindeksin voittokertoimet ovat vastaavasti noin kolmekymmentä prosenttia viimeisen 10 vuoden keskiarvoa korkeammalla. Myös suhteutettuna pitkien valtionlainojen korkotasoon globaalit osakkeet ovat tyypillistä hinnakkaammat. Etenkin teknologia-, ympäristö- ja etäkauppa-alojen johtavat yritykset ovat historiallisesti hyvin korkealle hinnoiteltuja.

Talouskasvun elpyessä ja laajentuessa on todennäköistä, että myös yritysten tuloskasvu nopeutuu selvästi tehokkuuden kasvun ja tehtyjen sopeutustoimien jälkeen. Sijoitusanalyytikoiden konsensus ennakoi, että maailmanlaajuisesti yritysten voittojen kasvu yltää tänä vuonna +28 % ja ensi vuonna +16 %. Pitkän aikavälin keskiarvo on noin +7 %. Globaalin tuloskasvun ennakoidaan jatkossa painottuvan vahvasti Yhdysvaltojen ulkopuolelle, joka voi kuitenkin olla toiveajattelua. Sektoritasolla suhdanneherkkien toimialojen, kuten energiasektorin, ennakoidaan toimivan kasvun vetureina. Tulosennusteissa on pettymysriskejä. On silti syytä uskoa, että globaali kasvu on elpymässä. Tämä tukee suhteellisesti varsinkin osakemarkkinoita.