Tasaista tuottoa aurinkoenergiasta

Uusiutuva energia kiinnostaa uutena tuotonlähteenä, mutta sen tuotto ja riski eivät ole vielä täysin tuttuja sijoittajille. Aihe kuitenkin kiinnostaa ja investoinnit ovat merkittäviä, myös Suomessa. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoi Korkian järjestämässä uusiutuvan energian webinaarissa 9.9.2020, että ”Energia-alan tiekartassa on arvioitu, että kokonaisinvestoinnit Suomessa 2035 mennessä ovat 40 mrd. euroa. Investoinnit ovat nyt 2,5 […]

Blogi29.9.2020

Uusiutuva energia kiinnostaa uutena tuotonlähteenä, mutta sen tuotto ja riski eivät ole vielä täysin tuttuja sijoittajille. Aihe kuitenkin kiinnostaa ja investoinnit ovat merkittäviä, myös Suomessa.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kertoi Korkian järjestämässä uusiutuvan energian webinaarissa 9.9.2020, että ”Energia-alan tiekartassa on arvioitu, että kokonaisinvestoinnit Suomessa 2035 mennessä ovat 40 mrd. euroa. Investoinnit ovat nyt 2,5 mrd. euroa vuodessa eli vauhti on jo nyt kova. Näistä investoinneista puolet ohjautuvat sähköverkoston kehittämiseen ja puolet tuotantoon.”

 

Aurinkoenergian toteutunut tuotto

Entä, millaista tuottoa on saatavissa uusiutuvasta energiasta ja ”millä hinnalla” tuotto-odotus muodostuu? Olemme tarkastelleet alla aurinkoenergian tuottoa ja tuottoon liittyvää riskiä.

Alla kaksi kuvaajaa, jossa ensimmäisessä näkyy rahastomme omistaman espanjalaisen aurinkovoimalan tuotanto elokuun 2020 ajalta. Samassa kuvaajassa näkyy myös sähkön hinta. Toisessa kuvaajassa näkyy kyseisen aurinkoenergiayhtiön päiväkohtainen liikevaihto samalta ajanjaksolta.

 

Koska aurinkoenergiayhtiön tuotantomäärä ja kassavirrat ovat suhteellisen kiinteitä yli ajan, jää kassavirtojen laskennassa ainoaksi muuttujaksi myytävän energian hinta (€/MWh). Energia voidaan myydä joko markkinapaikalle (OMIE) tai pitkäaikaisella sopimuksella sähkön ostajille. Tekemiemme stressitestien mukaisesti verrokkina käytetyn sähköyhtiön vuotuisten kassavirtojen volatiliteetti on alle yksi prosenttia, kun tarkastelu perustuu vuosien 2015–2019 dataan.

Energialle on aina ostaja. Energialle on erittäin likvidistä eurooppalaisesta markkinapaikasta (Espanjassa www.omie.es ) johtuen aina kysyntää ja tuotoksen taso (energian tuotanto) on erittäin ennustettavaa johtuen tuotannon luonteesta. Yhtiöt myyvät sähköä pääsääntöisesti pidempiaikaisilla 2–5 vuoden kiinteähintaisilla sopimuksilla, jolloin muutokset sähkön hinnassa vähenevät selvästi. Tästä sopimuksesta yhtiö maksaa preemion ja vastineeksi saa siis entistä tasaisemman hinnan tuottamalleen sähkölle. Vastapuolena pidempiaikaisissa sopimuksissa on aina nk. Tier-1-toimija, joita ovat vakavaraiset suuret tai keskisuuret energiayhtiöt.

 

Rakentamisajan riski ja tuotantoriski hallittavissa

Seuraavat asiat tekevät sekä rakentamisesta että kustannusrakenteesta erittäin ennustettavan ja täten riskit pysyvät alhaisina koko aurinkoenergialaitoksen elinkaaren ajan:

  1. Rakennusaika on vain 6–9 kuukautta sijoitushetkestä
  2. EPC-urakoitsija antaa tavanomaisien takuiden lisäksi tuotantotakuut, jotka on sidottu sovittuun valmistumispäivämäärään
  3. Yhtiöissä ei ole henkilökuntaa, vaan huoltotoiminta, taloushallinto yms. on ulkoistettu alalla toimiville huoltoyhtiöille kiinteähintaisella (+indeksikorotus) huoltosopimuksella
  4. Kiinteät korot ja matala velkavipu

Rakentaminen tehdään ”all-included and turn-key” EPC-sopimuksin (Engineering, Procurement, and Construction). Urakoitsija antaa aina tavanomaisten takuiden lisäksi tuotantotakuut (98,5 prosentin varmuus vuotuisesti tuotantomäärästä) kahden vuoden ajaksi. Tämän jälkeen vastuu tuotannosta siirtyy huoltoyhtiölle, joka antaa vastaavat takuut vähintään 98,5 prosentin vuotuisesta ennakoidusta tuotantomäärästä. Yhtiöiden laitokset on vakuutettu täysimääräisesti sekä niissä on täysimääräinen keskeytysvakuutus.

Valmistumisen jälkeen yhtiö alkaa saamaan tuloja sähkön myynnistä. Sähkön myynnistä saadut varat tuloutetaan yhtiölle markkinakäytännön mukaisesti aina seuraavan kuukauden aikana, joten merkittävää myyntisaamismäärää tai myyntisaamisiin liittyvää riskiä ei kerry.

Lainavivun käyttö on maltillista ja rahaston tekemissä aurinkoenergiayhtiösijoituksissa on ulkopuolisen rahoituksen määrä tavoitteellisesti 40 prosenttia, ja maksimissaan 50 prosenttia. Pankkilainat ovat nykyisissä yhtiöissä kiinteäkorkoisia. Samaan pyritään myös jatkossa, jotta ulkopuolisen rahoituksen kustannusriski saadaan minimoitua. Suurin osuus kunkin aurinkoenergiayhtiön rahoituksesta on jo katettu rahaston sijoituksella.

 

Korkia Aurinkoenergiarahasto Ky

Korkia on perustanut uuden aurinkoenergiarahaston, joka sijoittaa aurinkovoimalaitoksiin pääasiassa Espanjassa ja Portugalissa. Kyseessä on toinen Korkian Iberian niemimaalle sijoittava aurinkoenergiarahasto. Rahaston tavoitteena on tuottaa sijoittajille tasaista 3–4 %:n vuosittain maksettavaa kassavirtaa ja rahaston tuottotavoite maltillisella riskitasolla on 6–8 % p.a.

 

 

Lisätietoja:

Jesper Nyberg
Director, Institutional Sales
+358 40 530 1646
jesper.nyberg@korkia.fi